keskiviikko 08.02.2006 |
|
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta |
. |
|
|
"Aina vain gallup-kirjoituksia." Aftonbladet
Onsdag 8 februari 2006
Guardian Unlimited Sunday February 5, 2006 Aki Kaurismäki: Laitakaupungin laulu Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen sekä tarjoilija työssään Valtiopäivien avajaisten jälkeisessä juhlahetkessä helmikuun perjantaina 03.02.2006 iltapäivällä. Ylen tv-kuvasta rajannut Pertti Manninen. Isonna! Valtiopäivien avajaiset perjantaina 03.02.2006.
Presidentti Tarja Halonen kerjää rahaa ja myy vaalikrääsää Suomen Tasavallan Presidentin virallisten sivujen avulla! Isonna! SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTTI. Lisätietoja Tarja Halosen vaalisivut Vaalien tulostietoja oikeusministeriön vaalisivuilta (31.01.2006). Tarja Halonen. * Sivut sulkeutuvat Tarja Halosen kampanjasivusto sulkeutuu viikonvaihteessa. Siihen saakka linkit samoin kuin Tarjan puotikin ovat vielä käytössä. (31.01.2006) Tarja Halonen. Voit tehdä rahalahjoituksen tukiyhdistyksen tilille: (31.01.2006) Tarja Halonen. Kansa on äänensä antanut, ja ehdokkaamme jatkaa toisen 6-vuotiskauden maamme johdossa! Tarjan puoti on auki tämän vaalipäivän jälkeisen viikon, jolloin jokainen voi vielä hankkia netin kautta haluamiansa tuotteita. (31.01.2006). Isonna kuvat! " ... ei ole edes puolikaskansan vaan 40 prosentin presidentti." Pääkirjoitus.
Mediat unohtavat äänensä käyttämättä jättäneet!
Tarja Halonen ei ole edes
puolikaskansan vaan 40 prosentin presidentti. Presidentinvaalit 2006. Tarja Halonen 51,8 % - Sauli Niinistö
48,2 % annetuista äänistä. Äänestysprosentti 77,2.
2. kierroksen tulosvaalipiireittäin. 2. kierroksen vaalituloksia muutamalta paikkakunnalta eri puolelta Suomea. Tulossa. 2. kierroksen gallupit ja tv:n vaalitenttien ja muiden vaaliohjelmien päivämäärät. 2. kierroksen suhteutetut gallupit. 1. kierroksen tulokset vaalipiireittäin. 1. kierroksen vaalituloksia muutamalta paikkakunnalta eri puolelta Suomea. Tulossa. Viimeiset 1. kierroksen gallupit ja tulos. Mitä tapahtui viimeisten galluppien jälkeen? Ratkaisivatko viimeiset vaalikeskustelut? MTV3:n keskiviikkona 11.1 ja Ylen torstaina 12.1. Tulossa! Presidentinvaalit 2006. Tarja Halonen 51,8 % - Sauli Niinistö 48,2 % annetuista äänistä. Äänestysprosentti 77,1. Kuvassa nuoret naiset kiiruhtavat vaalipäivänä sunnuntaina 29.01.2006 klo 15.52 Tarja-kahvilaan muutamaa minuuttia ennen sen sulkeutumista klo 16. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Aaltosalin ovella. Korkea rakennus taustalla on Innova-talo ja ruskea lipallinen uusi Matkakeskus. Isonna! Presidentinvaalit 2006. Tulos.
Kuva 23.01.2006 tammikuun maanantaina klo 11.48. Pertti Manninen "Pakkasten jälkeen tuulee". Isonna! Presidentinvaalit 2006. Suhteutetut gallupit. %
Maaseudun tulevaisuus. Lukijalta.
Tommi Karhula. Perjantaina 27. tammikuuta 2006. Lukijalta.
Suomen eduskunta. Valtioneuvoston selonteko maatalouspolitiikasta. Lähetekeskustelu.
Helsingin Sanomat. Mielipide. Seppo Laaksonen. Tiistaina 24.01.2006. Kyselyiden ongelma on niiden laadussa.
Lue myös! Porkkalan parenteesi päättyi 50 vuotta sitten tänään 26.01.2006. |
| "Uhka". Kuva 06.02.2006 helmikuun maanantaina. "Uhka". Expressen fredag 3 februari 2006. Kuva: Pertti Manninen. Expressen fredag 3 februari 2006. Nu hotar terrorvåg "En terrorvåg hotar nu hela Europa. Vreden mot alla som publicerat nidbilder på profeten Muhammed ökar för var dag i arabvärlden. - Dödsstraff ska användas mot alla som förolämpar profeten, säger en talesman för Londonbaserade islamistgruppen al-Ghurabaa." |
"Aina vain gallup-kirjoituksia."
Helsingin Sanomat. Mielipide. Pentti Routio. Keskiviikkona 25.01.2006. Virhemarginaali mittaa otannan virhettä. Mahtaako muitakin ärsyttää tämä tapa puhua vaalikyselyn "virhemarginaalista",
kun kaikki kuitenkin tietävät, että todelliset tulokset helposti menevät
moninkertaisesti tämän marginaalin ulkopuolelle? Jos esimeikkisi ehdokkaan kannatus on tutkitussa otoksessa 51 prosenttia, ja virhemarginaaliksi arvioidaan + - 2 prosenttia, tämä tarkoittaa, että kaikkien äänioikeutettujen joukossa tämän ehdokkaan kannatus on välillä 49-53 prosenttia tietyllä todennäköisyydellä (usein 95 prosenttia), ja olettaen, että otoksesta saadut tiedot ovat virheettömiä. Virhemarginaali mittaa vain sitä virhettä, joka aiheutuu otannasta eli siitä, että otos poikkeaa perusjoukosta. Se ei siis sisällä lainkaan sellaisia usein suuria virhelähteitä kuin käytetyn mittarin viallisuus, tiedon antajan tai tutkijan muistivirheet tai vääristelyt, taikka vaaliennusteissa usein suurikin epävarmojen äänestäjien joukko. Tällaisia etäisempiä virhelähteitä ei kyselyn tuloksia käsittelevä tilastomatemaatikko usein halua tai osaakaan arvioida. Tiedotusvälineet usein pyytävät uutisen yhteyteen niistä kommentin politiikan asiantuntijalta. Nykyisellä tavalla käytetty tunnusluku "virhemarginaali", mittaa siis vain pientä osaa tutkimuksen kaikista virhelähteistä ja todellisesta luotettavuudesta. Se omaa täten melko vähän uutisarvoa, ja sen voisi jättää uutisessa mainitsemattakin luottaen siihen, että tutkijat huolehtivat sen kurissa pitämisestä tarpeeksi suurta otosta käyttäen. Lukijoiden saama asiatietous ei tästä juuri vähenisi, varsinkin kun nyt on ollut tapana ilmoittaa vain virhemarginaalin leveys, mutta ei sen todennäköisyyttä, jolloin käsite joka tapauksessa jää epäselväksi. Toinen vaihtoehto olisi, että uutisessa määriteltäisiin virhemarginaali selvemmin, vaikkapa laatikossa uutisen yhteydessä, Tällöin voisi ilmoittaa täsmällisemminkin tulosten tilastollisen merkitsevyyden, sehän vaihtelee muuttujittain. Siinä olisi se hyvä puoli, että lukijat pääsisivät harjoittelemaan tutkimustulosten arvioimista, kaikille hyödyllistä tietoa. Pentti Routio, tutkimusmetodiikan opettaja Helsinki. Helsingin Sanomat. Mielipide. Vesa Kuusela. Tiistaina 31.01.2006. Ovatko puhelimitse tehdyt kyselyt luotettavia? "Satunnainen numeroiden valinta tuottaa edustavan otoksen maan
talouksista, jos voidaan olettaa, että jokaisessa taloudessa on yksi puhelin." Niissä ei kuitenkaan ole mainittu tämän hetken kenties vaikeinta ongelmaa, jonka on aiheuttanut matkapuhelinten yleistyminen. Otostutkimuksessa valitaan tutkimuksen kohteena olevasta perusjoukosta pieni osa tutkittavaksi. Tällainen otos tai "näyte" tulisi poimia satunnaisesti luettelosta, jossa ovat kaikki perusjoukon jäsenet lueteltuina. Yksityiset tutkimuslaitokset poimivat usein puhelinhaastatteluja varten puhelinnumeroita, ei siis ihmisiä tai osoitteita. Valinta voidaan tehdä luettelosta tai rekisteristä tai satunnaisia puhelinnumeroita voidaan tuottaa tietokoneella. Satunnainen numeroiden valinta tuottaa edustavan otoksen maan talouksista, jos voidaan olettaa, että jokaisessa taloudessa on yksi puhelin. Kymmenen vuotta sitten, kun matkapuhelimia ei mainittavasti ollut, menetelmä oli perusteltu ja uskottava, mutta matkapuhelinten yleistyminen on muuttanut tilanteen olennaisesti. Tällä hetkellä vajaalla puolella Suomen talouksista on perinteinen lankapuhelin. Noin puolella talouksista on yksinomaan matkapuhelimia. Ilman ainuttakaan matkapuhelinta on muutama prosentti (noin neljä prosenttia) talouksista. Käytännöllisesti katsoen jokaisella työikäisellä suomalaisella on oma matkapuhelimensa, samoin kuin teini-ikäisellä. Vanhemmilla ihmisillä matkapuhelimia on selvästi vähemmän. erityisesti vanhemmat naiset eivät juurikaan matkapuhelinta omista. Edellä mainitut ryhmät eivät ole muodostuneet satunnaisesti, vaan ne ovat niin yhteiskunnallisesti kuin ammatti-, koulutus- ja väestörakenteeltaan sekä käyttäytymiseltään varsin erilaisia, ja niiden koot vaihtelevat paljon muun muassa maantieteellisesti. Lisäksi on huomattava, että matkapuhelin on henkilökohtainen laite, mutta lankapuhallin on tarkoitettu koko taloudelle.. Ero on suurin piirtein sama kuin rannekellon ja seinäkellon välillä Edellä kuvatussa tilanteessa edustavan puhelinnumero-otoksen poiminta on erittäin vaikeata: Jos poimitaan vain lankapuhelinnumeroita, jätetään puolet väestöstä poiminnan ulkopuolelle. Jos poimitaan vain matkapuhelinnumeroita, jätetään vanhemmat ihmiset poiminnan ulkopuolelle, mutta tilalle saadaan paljon nuoria. Suomessa 12,5 prosenttia kännykän käyttäjistä on alle 15-vuotiaita. Lisäksi ongelmana on, että suuret kotitaloudet tulevat yliedustetuiksi, koska niissä on useampia matkapuhelimia. Tilanne on menetelmällisesti erittäin monimutkainen eikä vielä ole kehitetty tilastotieteellisest6i tyydyttävää tapaa poimia otoksia puhelinnumeroista. Ongelma on tunnettu ja aiheuttaa suurta huolta mm. Yhdysvalloissa, koska siellä myös virallista tilastotietoa kerätään tekemällä otoksia satunnaisilla puhelinnumeroilla (tosin matkapuhelintiheys Yhdysvalloissa on vielä niin alhaalla, että niistä ei ole suurta ongelmaa). Esimerkiksi sellainen menettely, jossa poimitaan satunnaisesti tietty määrä lankapuhelinnumeroita ja tietty määrä matkapuhelinnumeroita, ei tuota edustavaa otosta. Teoriassa otos ehkä voitaisiin "oikaista" antamalla eri väestöryhmille erilaiset painot, mutta se edellyttäisi sekä taustainformaatiota, jota ei ole saatavilla, että lisäinformaation keräämistä vastaajilta. Yksinkertaiset väestötietoihin perustuvat painokertoimet eivät auta. Äskettäin järjestetyssä' kansainvälisessä puhelinhaastattelujen menetelmällisiä ongelmia pohtineessa konferenssissa oli lukuisia esimerkkejä siitä, että matka- ja lankapuhelimessa haastatelluilta saadut tulokset olivat erilaisia. Selitys kaikissa tapauksissa oli se, että eri puhelimilla tavoitetaan eri tyyppisiä ihmisiä. Tilastotieteellisesti varmimmalla pohjalla liikutaan, kun henkilöotos poimitaan esimerkiksi väestörekisteristä ja kotitalousotos osoiterekisteristä ja näin saaduille otosyksiköille etsitään puhelinnumerot. Suomen työikäistä väestöä edustava henkilöotos saadaan myös poimimalla satunnaisesti vain matkapuhelinnumeroita ja painottamalla saadut tiedot (tämä edellyttää myös, että haastattelijat varmistavat vastaajan iän). Tietääkseni kumpaakaan näistä menetelmistä ei sovelleta yleisesti mielipidetutkimuksissa. Tosin tutkimuslaitokset eivät tuo julki otantamenetelmiään. Se, että tutkimusmenetelmiä ei kuvata riittävällä tarkkuudella, on itse asiassa viime vuonna hyväksyttyjen otostutkimusten standardien vastaista. Se on myös tutkimuseettisesti kyseenalaista. Otostutkimuksen tuloksia sellaisenaan ei näet voi koskaan osoittaa oikeiksi
tai vääriksi. Sen sijaan käytettyjen menetelmien soveltuvuutta ja niiden
vaikutuksia tuloksiin on mahdollista arvioida luotettavasti. Menetelmäselvityksen
perusteella voisi sitten päätellä jotakin myös tulosten luotettavuudesta. Helsingin Sanomat. Mielipide. Jari Pajunen. Hannu Ilkas. Perjantaina 03.02.2006. Tilastokeskuksen kehitysjohtaja Vesa Kuusela arveli (HS 31.1) kirjoituksessaan, että väestörekisteriotantaa ei sovellettaisi mielipidemittausten puhelinhaastattelujen vastaajaotannoissa. Lisäksi Kuusela luetteli joukon perusteita, miksi väestörekisteriotanta on ylivertainen ratkaisu. Voimme kuitenkin päivittää Kuuselan tietoja ja todeta, että Taloustutkimus Oy:ssä totesimme samat asiat muutama vuosi sitten ja sen seurauksena Taloustutkimus on käyttänyt väestörekisteriotantaa monien tutkimusten, muun muassa mielipidemittausten, yksinomaisena otantalähteenä kaksi viime vuotta. Otokset poimitaan satunnaisotannalla tutkimusten kohderyhmiin kuuluvista henkilöistä. Päinvastoin kuin Kuusela olettaa, olemme tämän kertoneet ja kerromme tutkimusten tilaajille jokaisen tutkimuksen yhteydessä. Melko usein myös tutkimustuloksia julkaiseva taho tämän tiedon välittää eteenpäin tulosten hyödyntäjille, lukijoille ja kuulijoille. Taloustutkimus antaa julkaistuista tutkimuksista tiedot toteutustavasta, esitetyistä kysymyksistä jne. myös kolmansille osapuolille. Ilman toimeksiantajan lupaa emme kuitenkaan saa kertoa tutkimuksen tuloksia. Menneinä vuosina ei ollut kattavia puhelinnumerotiedostoja, etenkin matkapuhelinnumeroiden saanti oli hankalaa. Nyt tilanne on toinen, ja puhelinnumerot voidaan etsiä kaikki, paitsi salaiset numerot kätevästi luettelosta. Numeroiden etsinnässä käytämme kolmivaiheista tapaa; henkilön matkapuhelinnumeroa, jos sitä ei löydy, etsitään hänen nimissään olevaa lankapuhelinnumeroa, ja ellei sitäkään löydy, käytetään ns. viitehenkilöitä (muut samassa taloudessa asuvat täysi-ikäiset) ja etsitään heidän nimissään olevaa puhelinnumeroa. Haastatelluista noin kolme neljäsosaa tehdään matkapuhelinnumeroihin. Kuusela kertoo tietävänsä, että tutkimusyritykset poimivat haastateltavien puhelinnumeroita rekisteristä tai tuottavan niitä tietokoneella. Ainakaan Taloustutkimus ei ole koskaan tuottanut eikä tuota puhelinnumeroita tietokoneella tietosuojasyistä. Jari Pajunen, tutkimusjohtaja, kuluttajatutkimusklusterin
johtaja Ilta-Sanomat. Savola. Tiistaina 31.01.2006. "Gallupit" ja kuluttajansuoja. Ensimmäiset lukemat löi pöytään viime keskiviikkoiltana MTV3, joka kertoi Tarja Halosen kannatukseksi 55 % ja Sauli Niinistölle 45 %. Epätietoisia oli peräti 37 % vastaajista. Perjantaiaamun Helsingin Sanomat kertoi Halosen ja Niinistön kamppailun kiristyneen entisestään. Viikkoa aikaisemmin HS-Gallup oli mitannut Halosen johtavan 53-47. Nyt sen mukaan puntit olivat melkein tasan: 51-49 Haloselle. Epätietoisia HS-Gallupissa oli neljännes vastaajista. *** Kaksi vuorokautta myöhemmin Tv-uutiset kertoi todellisen vaalituloksen: 51,8-48,2 Haloselle. Sen tilaama mielipidemittaus ei mahtunut edes kolmen prosentin virhemarginaaliin! Helsingin Sanomien Gallup oli huomattavasti lähempänä vaalitulosta, heittoa oli vain 0,8 prosenttiyksikköä. *** Osumatarkkuutensa puolesta ko. "tutkimus" olisi kuulunut pikemminkin viihteen puolelle, ja illan pääuutislähetystä sopivampi ympäristö sille oli ollut uutisia edeltävän Simo Frangenin SF-studion ylimääräisessä uutislähetyksessä. Yleisradiolle ja Tv-uutisille tapaus on nolo. Julkisen palvelun yhtiö hämmentämässä presidentinvaaleja vähän ennen äänestyksen alkua mittauksella, joka meni metsään niin että roikui. Jos kaupasta saisi yhtä epäkuranttia tavaraa kuin Ylen/Taloustutkimuksen
mielipidemittaus oli, tulisi mieleen kysyä kuluttajasuojan perään. Upotettuna punaisella: "Tv-uutisten mielipidemittaus meni metsään niin
että roikui". Kuva, jossa tv-ruutu, jossa Halosen kuvassa 55 ja Niinistön
kuvassa 45. Kuvateksti: "Ylen Tv-uutiset hämmensi juuri vaalien alla mielipidemittauksella,
joka meni pahasti pieleen." Myös kirjoittajan pieni omakuva. Koko juttu
Savola-laatikossa sivun 10 alareunassa sivun levyisenä. Lue myös! Helsingin Sanomat. Mielipide. Seppo Laaksonen. Tiistaina 24.01.2006. Pentti Routio. Helsingin Sanomat. Mielipide. Keskiviikkona
25.01.2006. Lue myös! Gallup-historiaa. Ehkä tulossa! Helsingin Sanomien käyttämän TNS Gallup Oy:n selostus otantamenetelmistään
nyt kun kilpailija Taloustutkimus Oy on niistä avoimesti kertonut. |
Liite: Nämä uutiset Hannu Savola näki ja sitten kirjoitti. Kuinka viimeiset presidenttigallupit uutisoitiin Tv1:ssä ja Nelosella. Sanatarkka
selostus.
Perjantaina
27.01.2006 klo 20 Nelonen ja 20.30 TV1. Nelonen
klo 20 perjantaina 27.01.2006. Tv1 klo 20.30 perjantaina 27.01.2006. Studiotoimittaja
Polttila |
"Google sensuroi Kiinan puolesta. HS 26.1." |
"Protesters set danish consulate on fire in Beirut." |
2005. Linkkejä etusivulle: To 01.12. - Pe 02.12. - La 03.12. - Su 04.12. - Ma 05.12. - Ti 06.12. - Ke 07.12. - To 08.12. - Pe 09.12. - La 10.12. - Su 11.12. - Ma 12.12. - Ti 13.12. - ke 14.12. - To 15.12. - Pe 16.12. - La 17.12. - Su 18.12. - Ma 19.12. - Ti 20.12. - Ke 21.12.. - To 22.12. - Pe 23.12. - La 24.12. - Su 25.12. - Ma 26.12. - Ti 27.12. - Ke 28.12. - To 29.12. - Pe 30.12. - la 31.12. 2006. Linkkejä etusivulle: Su 01.01. - Ma 02.01. - Ti 03.01. - Ke 04.01. - To 05.01. - Pe 06.01. - La 07.01. - Su 08.01. - Ma 09.01. - Ti 10.01. - Ke 11.01. - To 12.01. - Pe 13.01. - La 14.01. - Su 15.01. - Ma 16.01. - Ti 17.01. - Ke 18.01. - To 19.01. - Pe. 20.01. - La 21.01 - Su 22.01. - Ma 23.01. - Ti 24.1. - Ke 25.01. - To 26.01. - Pe 27.01. - La 28.01. - Su 29.01. - Ma 30.01. - Ti 31.01. - Ke 01.02. - To 02.02. - Pe 03.02. - La 04.02. - Su 05.02. - Ma 06.02. - Ti 07.02. - Ke 08.02, - |
Sanomanetti vuoden
vaihteissa ... |
Tuuli käy heidän ylitseen. Poisnukkuneitten muistolle. |
Kuva Pertti Manninen Sarja. |
Sanomanetti.fi - tilasto |
Tilasto: Nettisanomilla on ollut heinäkuusta 1999 alkaen 850 000 (0,85 miljoonaa) kävijää, jotka ovat tehneet 17 400 000 (17,4 miljoonaa) hakua (hits)! 19.09.2005 |
TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: mailto:Sanomanetti@hotmail.com |
Sanomanetti - 2006/02/08 - "Aina vain gallup-kirjoituksia." - Virhemarginaali mittaa otannan virhettä. Pentti Routio. - Ovatko puhelimitse tehdyt kyselyt luotettavia? Vesa Kuusela. - Väestörekisteriotanta on puhelinhaastatteluissa käytössä. Jari Pajunen. Hannu Ilkas. Taloustutkimus Oy.- Savola. "Gallupit" ja kuluttajansuoja. - Hannu Savola.- Liite: Nämä uutiset Hannu Savola näki ja sitten kirjoitti. Kuinka viimeiset presidenttigallupit uutisoitiin Tv1:ssä ja Nelosella. Sanatarkka selostus. - Kuva "Uhka". Kuva "Kuulustelu" - Kuva "Google sensuroi ..." - Kuva "Anja" - Kuva "Protesters ..." - Kuva "Kissan päivät" - Kuva "Jussi kädessä - Nu hotar terrorvåg Expressen - Cartoons 'part of Zionist plot' Guardian Unlmited - KU-förhören Aftonbladet - Per Thöresson - Jonas Hafström - Laila Freivalds - Tianamnen - Anja Pärson - Beirut - Maria Lundqvist - Janne Hyytiäinen - Laitakaupungin laulu - Aki Kaurismäki - "Koistinen". Kuva: Erika Manninen. Jyväskylä. Elokuvateatteri Fantasia - Lyhyt arvio - Pertti Manninen - Pätkä arvostelusta - Jarmo Valkola - etusivu keskiviikkona 08.02.2006 - kuva - kuvat - pertti manninen - Sanomanetti |
04.02.2006 helmikuun lauantaina klo 19.28. "Koistinen". Kuva: Erika Manninen. Jyväskylä. Elokuvateatteri
Fantasia. "Laitakaupungin laulujen" lopputekstien aikaan yleisön poistuessa
täydestä salista. |