|
perjantai 10.02.2006 |
 |
|
|
|
|
Sanomisen
ja julkaisemisen vapautta |
. |
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
|
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Helsinki: Torni vai ei? Kirjoituksia.
"Nu hotar terrorvåg".
Helsinki: Torni vai ei? Kirjoituksia. "Nu hotar terrorvåg". Tianamnen,
1989 Tiananmen 2006. Google ja Kiina - vapaan sanan ja maailman puolesta
jo vuodesta 2006."
Syntymäpäiviä helmikuun 10. Tulossa: Matti Viialainen "Aina
vain gallup-kirjoituksia." Gallupit - mielipiteenmuodostajia vai mielipiteestä kertovia? Pääkirjoitus. Presidenttigallupit 2006 Tulossa: Matti Viialainen Tulossa: Tutkimus veroalesta. Tulossa: Helsingin Sanomat ja Muhammed-kuvat. Aftonbladet Onsdag 8 februari 2006 KU-förhören Kuva. "J.L.Runebergin lippu eräänä pakkasaamuna". Kuva: Pertti Manninen. Isonna! J.L.Runeberg 200 v. Sanomanetti torstaina 05.02.2004. Kuva ja tekstikatkelma. Aki Kaurismäki: Laitakaupungin laulu  Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen sekä tarjoilija työssään Valtiopäivien avajaisten jälkeisessä juhlahetkessä helmikuun perjantaina 03.02.2006 iltapäivällä. Ylen tv-kuvasta rajannut Pertti Manninen. Isonna! Valtiopäivien avajaiset perjantaina 03.02.2006.
Sanomanetti torstaina 02.02.2006. Punainen jyrä ja porvariston hillitty charmi helmikuun
keskiviikkona 01.02.2006 klo 13.20 Suomessa. Magic." Presidentti Tarja Halonen kerjää rahaa ja myy vaalikrääsää
Suomen Tasavallan Presidentin virallisten sivujen avulla!
Mediat unohtavat äänensä käyttämättä jättäneet!
Tarja Halonen ei ole edes
puolikaskansan vaan 40 prosentin presidentti. Presidentinvaalit 2006. Tarja Halonen 51,8 % - Sauli Niinistö
48,2 % annetuista äänistä. Äänestysprosentti 77,2.
2. kierroksen tulos vaalipiireittäin. 2. kierroksen vaalituloksia muutamalta paikkakunnalta eri puolelta Suomea. Tulossa. 2. kierroksen gallupit ja tv:n vaalitenttien ja muiden vaaliohjelmien päivämäärät. 2. kierroksen suhteutetut gallupit. 1. kierroksen tulokset vaalipiireittäin. 1. kierroksen vaalituloksia muutamalta paikkakunnalta eri puolelta Suomea. Tulossa. Viimeiset 1. kierroksen gallupit ja tulos. Mitä tapahtui viimeisten galluppien jälkeen? Ratkaisivatko viimeiset vaalikeskustelut? MTV3:n keskiviikkona 11.1 ja Ylen torstaina 12.1. Tulossa! Sanomanetti sunnuntaina 29.01.2006.
Sanomanetti lauantaina 28.01.2006.
Maaseudun tulevaisuus. Lukijalta. Tommi Karhula. Perjantaina 27. tammikuuta 2006. Lukijalta. Suomen eduskunta. Valtioneuvoston selonteko maatalouspolitiikasta. Lähetekeskustelu.
Lue myös! Ehdokkaat kiusaavat koululaisia.
Porkkalan parenteesi päättyi 50 vuotta sitten tänään 26.01.2006.  23.01.2006 tammikuun maanantaina klo 20.30. Kuva: "Kirkkonummi-portti ilmeisesti asemalle" ja "Kabanov esitteli aurattuja teitä ja lentokentän. FST-dokumentin kuvasta Petti Manninen. "Kuinka uuden pääkirjaston näyttelysali sai nimen Porkkala-sali? Se oli vain keksittävä ja sitten saatava hyväksytyksi, koska museoajatus oli vielä liian kipeä paluumuuttajille." Muistoja Kirkkonummelta kahdelta vuosikymmeneltä: 1970 ja 1980. Pertti Manninen. Tulossa! Kuvia  Kuva "Nettilapsi ". Laukaa. Pääkirjasto. Kuva"Informaatioota kansalle". Jyväskylä. Tori. Kuva"ALE ". Jyväskylä. Väinönkatu. KOKO Fashion. Tommy Hilfiger. Kuva "Paras imago". Markkinointiväen mielestä Sauli Niinistö selättää Tarja Halosen julkisuuskuvallaan". Kuva "Mutta optimistit - he muuttavat maailman". Presidentti Tarja Halonen tiedotustilaisuudessa. Kuva "Uusi presidenttikauppa". 14.12.2005 joulukuun keskiviikkona klo 14.56. Jyväskylä. Café Niinistö. Myrkytetty presidentti Marski ja Sanoma 
Kuva "ALE ". Jyväskylä. Väinönkatu. KOKO Fashion. Tommy Hilfiger.  "TOSI MUOTI - VERO MODA". 18.01.2006 tammikuun keskiviikkona klo 14.47. Kuva Pertti Manninen. Jyväskylä. Torikeskus. Isonna! Syntymäpäiviä helmikuun 8. Jules Verne 1828 King Vidor 1894 Eila Pennanen 1916 Lana Turner 1920 Eila Kivikk'aho 1921 Jack Lemmon 1925 Jouko Tyyri 1929 James Dean 1931 Johm Williams 1932 Björn Weckström 1935 John Grisham 1955 Syntymäpäiviä helmikuun 7. Sir Thomas More 1477 John Deere 1804 Charles Dickens 1812 Laura Ingalis Wider 1867 Erkki Melartin 1875 Sinclair Lewis 1885 Juliette Greco 1927 Anita Hirvonen 1946 Seppo KImanen 1949 Kuutti Lavonen 1960 Irina Björklund 1973 Kolme syntymäpäivää helmikuun 6. Ronald Reagan 1911 Francois Truffaut 1932 Bob Marley 1945 Syntymäpäiviä helmikuun 5. päivä: Johan Ludvig Runeberg 1804 Otto Kotilainen 1868 André Citroên 1878 John Carradine 1906 Jussi Björling 1911 Vivica Bandler 1917 Tim Holt 1918 Red Buttons 1919 Lars Hulden 1926 Ulf Söderblom 1930 Jörn Donner 1933 Barbara Hershey 1948 Tarmo Uusivirta 1957 Jennifer Jason Leigh 1962 Antti Pääkkönen 1964 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
"Uhka". |
 | Sanomanetti
perjantaina 10.02.2006. Muut lehdet. Anteeksipyyntö osoittaa, että Jyllands-Posten on menetellyt harkitsemattomasti ja tietää sen. Tämän pitäisi todellakin riittää islamilaiselle maailmalle, jossa demokratia ja sananvapaus ei todellakaan kukoista. Muhammed-kuvista noussut kiista nimittäin koettelee länsimaisen sananvapauden rajoja. Vapaa julkinen sana ei voi hyväksyä sitä, että sen sisältöä ohjataan islamilaisesta maailmasta. Sananvapauden olemukseen kuuluu se, että islamilaista maailmaa voidaan pitää voida käsitellä myös satiirin keinoin. Islamilaista maailmaa tulee voida arvostella samaan tapaan kuin kaikkia muitakin maita ja uskonnollisia järjestelmiä. Vaateet siitä, että pääministeri Rasmussenin pitäisi ryhtyä keskustelemaan Jyllands-Postenin toiminnasta, tulee torjua heti. Se olisi selvää puuttumista sananvapauteen, joka on demokratian yksi kulmakivi, Helsingin Sanomat ei ole julkaissut Muhammed-kuvia, tässä lehdessä julkaistavia
uutiskuvia lukuun ottamatta, siksi, että ne osoittavat huonoa makua. Mutta
saatamme joutua harkitsemaan asiaa uudestaan, jos islamilaisen maailman
painostus sananvapauden perustaa vastaan jatkuu. Harkittu provokaatio. Guardian Unlimited Friday February 10, 2006 I don't believe we are witnessing a clash of civilisations, nor do I
think such a clash is imminent or necessary. But when people of such varying
backgrounds live together, a clash of sorts can be expected. And it is
the appreciation of each other's backgrounds and sensitivities that keeps
those conflicts civil, peaceful and even productive. It has been claimed that freedom of speech is absolute and beyond qualification. Indeed, the reproduction of the Danish cartoons across a number of European and non-European countries was claimed to be in support of such an unqualified right. But how much do we really exercise or tolerate such a notion? Religion no more restricts freedom of speech than secularism promotes it. Is it so difficult to digest that Islam considers insulting the prophets of God a profound violation of what is sacred, just as Europe rightly regards denial of the Nazi Holocaust? Indeed, if freedom of speech were really the non-negotiable absolute in the west it is now claimed, then we would expect there to be uproar at legal bans on Holocaust denial or laws against incitement to racial hatred. Those who claim to uphold freedom of speech by defending the right to
reproduce insulting depictions of the prophet are in effect saying to
Muslims that what they hold dear and sacred is far more worthy of protecting
than what Muslims hold dear and sacred. The cartoons had more to do with
incitement of hatred, racism and Islamophobia than with freedom of expression. This is not a cartoon war Isku Impimähkään. " ... Muhammadin kerrotaan naineen lempivaimonsa Aishan, kun puoliso
oli yhdeksänvuotias, mitä monissa nykykulttuureissa kavahdetaan ainakin
virallisesti. Ei tästäkään liitosta pelkkää hyvää seurannut. Muhammadin
kuoleman jälkeen Aishan kannattajat alkoivat rettelöidä miehensä vävyn
Alin kanssa, eikä välilöissä oikein olla vieläkään. Historian suurmiesten
joukossa Muhammadin mieltymykset eivät niin kovin poikkeavia ole. Muun
muassa Mao Zeong ja Lavrenti Berija tunnettiin tovereina, joiden naisihanteesta
ei löytynyt sijaa merkinnälle "Kilroy kävi täällä". ..." |
 24.12.2005 joulukuun lauantaina klo 13.00. Makasiinit ja Kiasma. Kuva: Pertti Manninen. Isonna! |
Sanomanetti
perjantaina 10.02.2006.
Anttila sanoo myös, että “lättänä rakennus ei peilaa meren jylhyyttä”. Kuinkahan suuri ja korkea hotellitornista pitäisi rakentaa, että se voisi peilata meren jylhyyttä? Helsingillä on merelle upea silhuetti, josta maamerkkeinä kohoavat Agricolan kirkon, Johanneksen kirkon ja Tuomiokirkon tornit. Istuisiko hotellitorni tähän kategoriaan? Toisiko se jonkun positiivisen lisän Helsingin silhuettiin? Tuskin. Yksittäisiä tornitaloja on noussut sinne tänne pääkaupunkiseudulle. Tikkurilan
torniin muutettiin vuodenvaihteessa. Vuosaaren torni on rakenteilla jne.
Mitään kaupunkirakenteellisia perusteita näille on vaikea löytää. kertovatko
ne vain, että tällä kohdalla maanomistaja on onnistunut lobbauksessaan?
Ne tuntuvat itsekin häpeävän olemassaoloaan. Näin on maailman suurkaupungeissa. Näin on tehty myös Tallinnan uudessa liikekeskuksessa. Helsingilläkin on paikka, jossa tornitaloja voidaan rakentaa perustellusti ja jossa ne muodostavat positiivisen kaupunkirakenteellisen elementin: Tuleva Pasilan työpaikkakeskus. Rakennettakoon sinne kunnon rypäs torneja. Tehtäköön Pasilasta Suomen pääkaupungin arvon mukainen 2000-luvun businesskeskus ja jätettäköön kantakaupunki sellaiseksi, minkälaisena helsinkiläiset sitä rakastavat." Seppo Heinänen, arkkitehti, Vantaa.
Avaan lehden: Seppo Heinänen kirjoittaa mielipidesivulla otsikolla “Helsingissä vallalla kumma tornimania” muutaman päivän vanhasta uutisesta, jonka mukaan Pekka Korpinen ja Maija Anttila (sd) esittävät Hernesaareen valtavaa hotellitornia. Tämän lisäksi tuoreita torniesityksiä ovat muiden muassa jättitornit Ruoholahteen (ranskalaisen tunnetun torniarkkitehdin ehdotus), valtavat asuntotornit Keski-Pasilaan (italialaisen arkkitehtiryhmän esitys, jota muun muassa vihreät innokkaasti kannattavat). Jokaiseen suomalaiseen kaupunkiin näyttää pätevän sama säännöt: aina on vahvoja voimia, jotka haluavat pilata juuri sen petrausominaisuuden. Tampereella on tehty hartiavoimin työtä, jotta kaupungin omaleimainen teollinen rakennushistoria saataisiin tuhottua. Yhdessäkään suomalaisessa kaupungissa ei ole jäljellä ehyttä keskustoria, vaan jopa Helsingin Senaatintori on onnistuttu pilaamaan. Helsingin kohdalla ehkä tärkein Helsingin ominaispiirre on sen mereltä päin näkyvä profiili, jossa niemen alueella ei ole torneja, paitsi kirkontorneja. Tämä on ollut tietoinen linja, jolta kunnianhimoiset arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat ovat aina silloin tällöin yrittäneet poiketa, mutta onneksi epäonnistuneet. Nyt tämä linja on taas vakavasti uhattuna. Pekka Korpinen haluaa jättää itsestään pysyvän muiston edes jonnekin kaupunkiin (aukioiden täyttäminen Kampissa tai purkamiset, kuten makasiinien purku eivät näytä riittävän). Erityisesti Pasilan torneille näyttää olevan laajaa poliittista kannatusta: kokoomus ja sosialidemokraatit ovat aina valmiina pilaamaan Helsinkiä, kun se vain on mahdollista, ja kun he saavat vihreät mukaan, niin silloin mikään ei voi enää estää “edistystä”. Kuitenkin Keski-Pasilan tornit rikkoisivat erittäin pahasti Helsingin profiilia kaikista suunnista katsottuna. Pasila on muutenkin korkealla, joten tornien sijoittaminen sinne olisi vakava virhe. Perusteet ovat lisäksi aina yhtä typeriä: matalat rakennukset ovat “tylsiä” ja “ikäviä” ja “lättäniä”. Muuta perustetta onkin vaikea keksiä. Muistettakoon nyt se tosiasia, että yksikin tornirakennus Helsingin niemellä riittää siihen, että sen jälkeen ei ole mitään argumenttia torneja vastaan,. Helsingin profiili ei ole enää tasainen. Siksi Heinäsen esitys torniryppäästä Pasilaan on yhtä paha kuin Korpisen esitys tornista Hernesaareen. Helsinki on tornivapaa alue, ja sellaisena se pitää säilyttää.” J.P. Roos, Helsinki
Kristityt lymyilisivät luolissa, sillä kirkontornithan rikkoisivat kaupunkikuvaa. Stockmannia ei olisi saanut rakentaa, ei liioin Rautatieasemaa. Puhumattakaan senaatintorista, tuosta keisarivallan kirkon ja sivistyksen monumentista. Aivan liikaa vaikutusta senaikaisen Helsingin kaupunkikuvaan! Tornit tekevät kaupungin. Niiden kieltäminen on johtanut masentavaan tilanteeseen kaupunkisuunnittelussa. Meillä on jo arkkitehtipolvi, joka ei uskalla edes ajatella tornien suunnittelua. Katujulkisivu mataa tasaisena, maata kuluttavana ja näkymiä tukkivana. On pakko tehdä tasaisia möhkäleitä, kun muuta ei voi. Kiasmakin on keskustan portiksi sen näköinen, että se nousisi pystyyn, jollei olisi katostaan maahan sidottu. Puolustan siis torneja. Enkä vain kirkontorneja, sillä Roos ei voi olla tietämätön siitä, että kirkontornit kuvastivat muutakin kuin hengellisiä arvoja. Hyvien uusien tornirakennusten tekemiseen tarvitaan mielikuvitusta, arkkitehtuurin hengen lentoa, ammattitaitoa ja hyvää kaupunkisuunnittelua. Roos kirjoittaa, että yhdenkin tornirakennuksen jälkeen Helsingin profiili ei ole enää tasainen. Nyt tosiaan on! Valitettavasti tasaisuus ei vahvista Helsingin mainetta Itämeren kaupunkien joukossa. Tarvitaan siis hyvin suunniteltuja ja kauniita torneja, mutta oikeaan paikkaan. Koko asialla ei ole mitään tekemistä tämän tai tuon henkilön tai puolueen intressien kanssa. Ekologiaakaan ei tarvitse vetää mukaan keskusteluun: tornirakentaminen kulkee ekologisen rakentamisen etulinjassa. Jos niin halutaan. Jussi Rautsi, Helsinki.
Roos edustaa elämälle vierasta äärimmäisyys näkemystä. Arabialaisessa arkkitehtuurissa sen ollessa tuhat vuotta sitten huipussaan oli periaate, että vain Allah voi olla täydellinen. Inhimillisessä toiminnassa, myös arkkitehtuurissa, on hyväksyttävä epätäydellisyyttä ja inhimillisiä erehdyksiä. Itse asiassa vajavaisuudesta syntyvät poikkeukset ovat joskus merkittävä osa paikan henkeä. Tästä syystä Makkaratalon aikanaan laittomasti rakennettu makkara suojeltiin. Samalla tavalla ns. SYP:n talo irvistää Senaatintorin kulmassa rikkoen muuten ehkä jopa liian yhdenmukaista ja täydellistä torikokonaisuutta. Ruma yksityiskohta voi korostaa kaunista kokonaisuutta. Kaupunki on elävä organismi, jossa liike ja aikakausien kerrostumat ovat lopullista ideaalitilaa tärkeämpiä. Senaatintori ei ole pilattu, vaan se on yhä todellinen helmi, jota ei enää saa muuttaa. Mitä tulee Hernesaaren mahdolliseen majakkatyyppiseen rakennukseen, mitään ei ole vielä lyöty lukkoon, vaan suunnittelu on vasta alkamassa. Idea majakasta on tarkoitettu herättämään keskustelua ja sitähän se heti herättikin. Olen Roosin kanssa samaa mieltä siitä, että Helsingin kantakaupungin oleellinen piirre on matala profiili, johon ei ole syytä kajota. Tästä syystä muun muassa Kamppiin rakennetaan ympäristön korkuisia taloja. Keski-Pasila on kuitenkin etäällä eikä muuta historiallisen niemen ilmettä. Hernesaari on alun perin ollut saari. Sen eteläkärjessä voi olla sääntöä vahvistava poikkeus muistuttamassa Helsingin merellisestä historiasta. Aleksandrian huomiota herättänyt majakka ei historiankirjoituksen mukaan suinkaan tärvellyt aikansa merkittävintä sivistyskaupunkia, vaan päinvastoin toivotti merenkulkijat jo kaukaa tervetulleiksi. Luovuutta ja mielikuvitusta usein peräänkuulutetaan, mutta kun sitä sitten käytetään, pahoittavat monet heti mielensä. Keskustelu Hernesaaren majakasta alkoi siinä mielessä ennen aikojaan, ettei alueen kokonaissuunnitelmasta ole vielä esitetty mitään. Oma lähtökohtani on , että matalat 3-4 kerroksiset kaupunkipientalot sopisivat sinne parhaiten liittäen sen henkisesti vanhaan Eiraan.” Pekka Korpinen, apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki.
On vaikea ymmärtää. miksi Helsingin taivasta vasten piirtyvä ääriviiva
herättää niin paljon intohimoja; kyse täytyy olla muustakin kuin kaupungin
kauneudesta. Raymond Williams on väittänyt tämän johtuvan siitä, että maaseutu ja kaupunki ovat korvikkeita puhua hyvästä ja pahasta, edistyksestä ja sen pelosta. Kaupunkiin liitetään asioita kuten pahuus, rikollisuus, synti turmio, menetetty viattomuus, pelko muutosta ja modernia kohtaan; maaseutuun liitetään asioita kuten mennyt kulta-aika, lapsuus, viattomuus ja turmeltumaton luonto. Ajatus, että kaupunki ei saisi näkyä tai että korkeat rakennukset ovat rumia, tuleekin ymmärrettävämmäksi, ajateltaessa, että sen taustalla on pelko kaupunkia ja tulevaisuutta kohtaan ja kaipaus mennyttä ja maaseutua kohtaan. Tornien vastustaminen onkin jälleen uusi kaupunkivastaisuuden ilmentymä,
joka seuraa edellistä, jonka mukaan jokainen suomalainen haluaa asua omakotitalossa,
ja Helsingin taloudelliset ongelmat johtuvat siitä, että Helsingissä ei
ole riittävästi omakotitaloja. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen esitti kiinnostavan näkemyksen (HS 27.1.) kaupungin toivottavasta epätäydellisyydestä ja totesi kaupunkiin mahtuvan monenlaisia alueita. Kaupungin tärkeä ominaispiirre onkin kaupungin moninaisuus. Helsinkiin mahtuu hyvin matala empirekeskus, omakototalojen Pakila ja tiivis Pasila. Tehostamista voidaan perustella myös globaalikaupunkiteoreetikkojen tapaan väittämällä, että kansainvälisessä maailmassa menestyvät monipuoliset ja suuret kaupunkialueet. Niissä on riittävästi massaa, ei-jäljiteltävissä olevia sijaintitekijöitä, ja kuten kalifornialais-ranskalainen kaupunkialueiden tutkija Michael Storper sanoo, surinaa. Surina hohtaa innovaatioihin ja taloudelliseen kasvuun. Torneja voidaan arvioida myös kaupungin tulevaisuuden näkökulmasta. Jussi Rautsi (HS 26.1.) huomautti, että meillä on jo arkkitehtipolvi, joka ei uskalla edes ajatella tornien suunnittelua. Arkkitehdeilla on haastava tehtävä luoda tilallisia edellytyksiä tulevalle. Tämä ei tarkoita vain vanhan säilyttämistä, vaan kuten modernin kaupunkitutkimuksen klassikko David Harvey on sanonut, vaihtoehtojen visiointia, hellästi vanhaa tuhoamatta. Jälkimodernismin ja postmodernismin virhe ei ollut keskittyminen rakennusten
ulkonäköön, vaan kaupungistumisen yhteiskunnallisten prosessien ja visioiden
unohtaminen." Jatkokeskustelu. Tulossa! |
Sanomanetti keskiviikkona 04.05.2005. (Kavennus perjantaina 10.02.2006).
Sanomanetti keskiviikkona 4. toukokuuta 2005. Numero 354.
 Kuvateksti: "VR:n makasiinien alue Eduskuntataloa vastapäätä." Helsinki. Töölönlahden kaava. Muut lehdet. Helsingin Sanomat. Mielipide. Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005. "Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. Hyvälle kaupungille on ominaista se, että kaupunkirakenne on ainakin pääkohdiltaan harkittu ja kaupunkitilalla on uniikkeja piirteitä. Kaupungin rakenne vaikuttaa puolestaan siihen, miten dynaaminen ja houkutteleva asuin- ja työpaikka se on. Esimerkkejä määrätietoisesti kehitetystä ja harkitusta ympäristöstä ovat Pariisin bulevardit ja Rooman kaupunkirakenteen akselit. Aikana jolloin Helsinkiin kohdistuu merkittäviä laajentumis- ja tiivistymispaineita, tulisi rakentamisen täälläkin tapahtua harkitusti ja kokonaisuuden kannalta määrätietoisesti. Helsingin Sanomat uutisoi SanomaWSOY:n luopuvan tonttioptiostaan Töölönlahdella (HS 21,4). Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen reagoi tähän esittämällä toiveen, että kiinnostus 'vapautuvaa' tonttia kohtaan kiihtyisi. Mielenkiintoinen ja rikas kaupunkitila ei muodostu sattumanvaraisesti rakennusten väliin jäävästä tilasta tai siitä, että rakennuksia rakennettaessa jätetään vastuu kaupunkitilan muotoutumisesta yksittäisen suunnittelutoimeksiannon varaan. Siinä tilanteessa olennaiset päätökset on jo tehty. Merkityksellinen kaupunkitila muodostuu rakennusten sijoittelun, toiminnan ja arkkitehtuurin varaan, rakennusten välisistä tilallisista ja toiminnallisista rinnastuksista ja merkityksistä. Onnistuessaan kaupunkisuunnittelu huomioi olemassaolevien rakennusten merkityksiä, tukien heikkoja rakenteita ja vahvistamalla ja täydentämällä laajempia kaupunginosien välisiä siteitä. (Jatkuu viereisellä palstalla.) |
Helsinki. Töölönlahden
kaava. Muut lehdet. |
| Sanomanetti keskiviikkona 4. toukokuuta 2005. Numero 354.
Kommentti kirjoitukseen: Helsingin Sanomat. Mielipide. Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005. Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. Aluksi pari aiheeseen liittyvää Nettisanomissa julkaistua linkkiä: Pääkirjoitus. Tämä riitti! Mitkä olivat SanomaWSOY:n luopumisen todelliset syyt? & 26 linkkiä aiheeseen 2005/04/28 SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti. 2005/04/28 Hahmotelma kirjoituksen lauseesta: "Radan varteen sijouttuvien tonttien, ja ennen kaikkea niille sijoittuvien rakennustewn tulee rajautua Musiikkitalon eteläjulkisivun mukaan niin, ettei Eduskuntatalon eteen sijoiteta rakennuksia. Akselia voidaan vielä vahvistaa rakentamalla rakennus ehdotettujen makasiiniragmenttien paikalle Töölönlahdenkadun mutkaan." Selitys: Suunnitellut uudisrakennukset punaisina, Eduskuntatalo ja Päärautatieasema sinisinä, Musiikkitalo violettina, Kiasma ja Finlandiatalo valkoisina, Sanomatalo keltaisena, Holiday Inn-hotelli vihreänä. Sanomanetti. Pertti Manninen keskiviikkona 04.05.2005. |
Helsinki. Töölönlahden kaava. Hahmotelma 04.05.2005 |
| Sanomanetti keskiviikkona 4. toukokuuta 2005. Numero 354.
Suunnitelmä aikaisemmin: 15.04.2004.  Isonna! 2005/02/03/optiokuva20040415.htm |
Helsinki. Töölönlahden kaava. Kaksi suunnitelmaa. |
| Sanomanetti keskiviikkona 4. toukokuuta 2005. Numero 354.
Kommentti kirjoitukseen: Helsingin Sanomat. Mielipide. Eric Rawlins tiistaina 03.05.2005. Kiinnostava kaupunkitila ei synny sattumalta. Aluksi pari aiheeseen liittyvää Nettisanomissa julkaistua linkkiä: Pääkirjoitus. Tämä riitti! Mitkä olivat SanomaWSOY:n luopumisen todelliset syyt? & 26 linkkiä aiheeseen 2005/04/28 SanomaWSOY luopuu oikeudestaan ostaa Töölönlahdelta toinen tontti. 2005/04/28 Tähän sitten lopuksi keskustelun pohjaksi jo Eliel Saarisen aikoinaan esille tuoma pilvenpiirtäjä-ratkaisu. Kaikki rakennusoikeus yhteen taloon, tulkoon siitä sitten 50-kerroksinen tai satakerroksinen. Näkyisihän sitten kauas Itämerelle loistavana Majakkana. Nimikilpailu saavuttaisi varmaankin suuremman osanoton kuin vaalit nykyisin. Tätä ei ole kirjoitettu 01.04.05 vaan 04.05.05. Pertti Manninen. PS. Hain kansainvälisesti tunnettua nimeä, mutta kun tuo Finlandiakin on jo käytetty. Mitä niitä on jäljellä? Sauna? Puukko? FIN? Kippis? Selitys: Pilvenpiirtäjä punaisena, Eduskuntatalo ja Päärautatieasema sinisinä, Musiikkitalo violettina, Kiasma ja Finlandiatalo valkoisina, Sanomatalo keltaisena, Holiday Inn-hotelli vihreänä. Sanomanetti. Pertti Manninen keskiviikkona 04.05.2005. |
Helsinki. Töölönlahden kaava. Hahmotelma 04.05.2005 |
|
"Makasiinit ja Kiasma." |
|
"Google sensuroi Kiinan puolesta. HS 26.1." |
|
"Protesters set danish consulate on fire in Beirut." |
| 2005. Linkkejä etusivulle: To 01.12. - Pe 02.12. - La 03.12. - Su 04.12. - Ma 05.12. - Ti 06.12. - Ke 07.12. - To 08.12. - Pe 09.12. - La 10.12. - Su 11.12. - Ma 12.12. - Ti 13.12. - ke 14.12. - To 15.12. - Pe 16.12. - La 17.12. - Su 18.12. - Ma 19.12. - Ti 20.12. - Ke 21.12.. - To 22.12. - Pe 23.12. - La 24.12. - Su 25.12. - Ma 26.12. - Ti 27.12. - Ke 28.12. - To 29.12. - Pe 30.12. - la 31.12. 2006. Linkkejä etusivulle: Su 01.01. - Ma 02.01. - Ti 03.01. - Ke 04.01. - To 05.01. - Pe 06.01. - La 07.01. - Su 08.01. - Ma 09.01. - Ti 10.01. - Ke 11.01. - To 12.01. - Pe 13.01. - La 14.01. - Su 15.01. - Ma 16.01. - Ti 17.01. - Ke 18.01. - To 19.01. - Pe. 20.01. - La 21.01 - Su 22.01. - Ma 23.01. - Ti 24.1. - Ke 25.01. - To 26.01. - Pe 27.01. - La 28.01. - Su 29.01. - Ma 30.01. - Ti 31.01. - Ke 01.02. - To 02.02. - Pe 03.02. - La 04.02. - Su 05.02. - Ma 06.02. - Ti 07.02. - Ke 08.02. - To 09.02. - Pe 10.02. |
|
Sanomanetti vuoden
vaihteissa ... |
|
|
 Kuva Pertti Manninen Sarja. |
|
|
|
Tilasto: Nettisanomilla on ollut heinäkuusta 1999 alkaen 850 000 (0,85 miljoonaa) kävijää, jotka ovat tehneet 17 400 000 (17,4 miljoonaa) hakua (hits)! 19.09.2005 |
|
|
|
|
   |
|
|
|
TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. |
|
Sanomanetti - 2006/02/10 - Helsinki: Torni vai ei? Kirjoituksia. - Muhammed-kuvat. Linkki kuviin - kirjoituksia. - Asukkaat ja Helsingin päättäjät täysin eri mieltä Hernesaaresta. Olli Pohjanpalo. Mielipiteitä torniehdotuksesta esittävät Pekka Korpinen. Maija Anttila, Timo Friman ja Matti Kaijansinkko. - Helsingissä on vallalla kumma tornimania! Seppo Heinänen. Helsingin Sanomat. Mielipide. - Tornitalo pilaisi Helsingin siluetti. J.P. Roos. - Tornit tekevät kaupungin. Jussi Rautsi. - Aikakaudet näkykööt kaupunkikuvassa. Pekka Korpinen. - Tornien vastustaminen on uusi kaupunkivastaisuuden ilmentymä. Anne Haila. - Sananvapaus ja huono maku. Helsingin Sanomat. 3. pääkirjoitus torstaina 02.02.2006. - Harkittu provokaatio. Tiedonantaja. Pääkirjoitus perjantaina 10.02.2006. Katkelma. - Guardian Unlimited Friday February 10, 2006. This is not a cartoon war. Anas Altikriti - See the cartoons - The cartoons can be seen at Wikipedia - Isku Impimähkään. - Bisquit. Seppo Ahti. - Kuva "Makasiinit ja Kiasma" - Kuva "Uhka". Kuva "Kuulustelu" - Kuva "Google sensuroi ..." - Kuva "Anja" - Kuva "Protesters ..." - Kuva "Kissan päivät" - Kuva "Jussi kädessä - KU-förhören Aftonbladet - Per Thöresson - Jonas Hafström - Laila Freivalds - Tianamnen - Anja Pärson - Beirut - Maria Lundqvist - Janne Hyytiäinen - Laitakaupungin laulu - Aki Kaurismäki - "Koistinen". Kuva: Erika Manninen. Jyväskylä. Elokuvateatteri Fantasia - Lyhyt arvio - Pertti Manninen - Pätkä arvostelusta - Jarmo Valkola - etusivu perjantaina 10.02.2006 - kuva - kuvat - pertti manninen - Sanomanetti |
|
04.02.2006 helmikuun lauantaina klo 19.28. "Koistinen". Kuva: Erika Manninen. Jyväskylä. Elokuvateatteri
Fantasia. "Laitakaupungin laulujen" lopputekstien aikaan yleisön poistuessa
täydestä salista. |
