Torstaina 27.11.2003.
Pääkirjoitus.Pertti Manninen.
Miksi Pavel tanssi?
Kun olin koulupoika, isäni kertoi minulle tarinaa venäläisestä nuoresta matruusista, joka oli joutunut putkaan ja tanssi siellä.
Miksi? Laiva, jolla hän palveli oli uponnut Mustalla merellä ja hänen toverinsa hukkuivat.
Ihan kuin Tsehovin novellista, ehkä se olikin sieltä.
Näin vähästä kaikki on kiinni. Miksi minä en päässyt putkaan, vaan jouduin ilkeilijöiden uhriksi.
Eihän
tässä kirjoittamaankaan ehdi, kun täytyy taistella
oikeuksistaan, silti häviten?
Isäpappa
on jo kymmenenen vuotta sitten saanut ansaitsemansa levon.
Aina silloin tällöin muistutan teille, että hänen
muistonsa elää. Hän oli tavallinen ihminen, jonka
teot eivät ole valtionarkistoissa.
Ne ovat
minussa, lapsissani. Kunpa voisin kirjoittaa enemmän.
Torstaina 27.11.2003.
Pääkirjoitus.Pertti Manninen.
|