Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.

Eilen
Tänään
Huomenna

Etsi arkistosta! Aineisto vuodesta 1999. Viimeinen kuukausi täältä!

Sonera-kirjan julkaisemisen jalkojen alle jäänyt juttu: Tieto tulvii. Mikä säilyy? Mikä hävitetään? Uusi demokratia.

Tieto tulvii. Mikä säilyy? Mikä hävitetään? Uusi demokratia.

Käytäntö muutaman esimerkin valossa.

Internetissä on rajaton määrä tietoa. Itse kunkin on tapansa valittava, miten sitä hakee ja käyttää. Kannattaa opetella, koko ajan.

Yksi ilta kului kesällä 1999, kun keksin mottoa ja ideaa sivuilleni. Kirjoitin harjoitelmat Ilta-sanomien sivujen laitaan ja siellä taisi olla sananvapauden airuista riippumattoman tiedon julistukseen. Kunnes lopulta asia kiteytyi muutamaan sanaan ja niiden riippuvuuteen ja myös siihen, että julkaiseminen alkoi viime vuosituhannella! "Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999".

Kaikki sivut ovat edelleen luettavissa. Ne ovat alkuperäiset pieniä ulkoasukorjauksia lukuun ottamatta. Niihin pääsee samalla osoitteella. Ne ovat monen hakukoneen muistissa.

sanomanetti.fi:in tuhansista (?) sivuista löytyy pieni otos maailman sivujen arkistosta, jonka nimi on: www.archive.org. Yliopiston kirjasto Suomessa on ruvennut tallentamaan suomalaisia sivuja kaksi kertaa vuodessa. Jotakin siis jälkeemme jää. Helsingin Sanomien uutinen torstaina 20.06.2002: Helsingin yliopisto arkistoi suomalaisia sivuja. http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020620KU2

Keskisuomalainen yksityishenkilö julkaisi kyseisessä osoitteessa sivujaan vuonna 2000. Seuraavana vuonna Keskisuomalainen Oyj osti nimen. Mitä tapahtui alkuperäisille sivuille, mitä niissä ylipäätään oli ja kuka niistä vastaa ja mistä ne löytyvät Ehkä vain bittiavaruudesta ellei sitten joku ole niitä tallentanut ja putkauttaa ne jälleen luettaviksi. joskus?

Nimen myyntiin liittyvistä asioista voi lukea sanomanetti.fi:in sivuilta Keskisuomalainen osti nettinimen ja D ja M (Domain ja Murphy).
http://www.sanomanetti.fi/2001/08/23/keskisuomalainencom.htm,
http://www.sanomanetti.fi/2001/08/23/djam.htm

Keskisuomalainen-nettilehti oli aluksi avoin, nyt sen käyttö vaatii rekisteröitymisen. Aikaisemmin toimineet linkit lehden artikkeleihin eivät enää toimi.

Esimerkiksi sanomanetti.fi on linkannut sivullaan Niinistö - Pehkosen esitys perseestä kahteen Keskisuomalaisen artikkeliin Niinistön työllistämisesityksille tukea omilta, Keskisuomalainen 08.08.2000 ja
Niinistön tukiseteli-idean takana radikaali malli, Keskisuomalainen 09.08.2000,
joiden linkit eivät enää toimi.
http://www.sanomanetti.fi/2000/08/17/etusivu.htm,
http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/20000807/pre/moneynii.htm, http://lehti.keskisuomalainen.fi/sl/20000808/pre/tyolxset.htm

Sen sijaan Helsingin Sanomien artikkelin Niinistö lievensi kantaansa työttömyysturvan porrastukseen, Helsingin Sanomat 08.08.2000, linkki toimii.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20000808KO14&pvm=20000808&a=2

Keskisuomalaisesta löytyy myös aikanaan toiminut, mutta myöhemmin kadonnut artikkeli sekä nettilehdestä puuttuva osa paperilehteen verrattuna. Etsiessäni Keski-Suomen puhelin Oy:n kaappaukseen sekaantuneita yhtiöitä ja yhteisöitä, jotka perustivat Fiotele Oy-nimisen yhtiön, ei juttua enää ollutkaan arkistossa. Asiasta lisää sanomanetti.fi:in artikkeleissa Keskisuomalaisen arkistosta katosi kokonainen lehti ja juttu! ja Keskisuomalaisen netti-lehdestä puuttuu.

Lisäksi tästä asiasta on lyhyt pääkirjoitus nimeltään Se mikä on hävitetty, on valinta ja toinen lyhyt pääkirjoitus Mihin tiedonhakija voi luottaa?
http://www.sanomanetti.fi/2000/03/02/keskisuomalainen.htm,
http://www.sanomanetti.fi/2000/03/02/keskisuomalainen.htm,
http://www.sanomanetti.fi/2000/03/02/paakirjoitus.htm,
http://www.sanomanetti.fi/2000/03/02/paakirjoitus.htm

Problematiikkaa siis riittää.

Mikä pätee Keskisuomalaiseen aineiston valintaan pätee myös Helsingin Sanomiin. Mikä pätee määrätyn artikkelin netti-lehden eroon paperilehteen verrattuna pätee myös Helsingin Sanomiin. Tästä esimerkkinä väliotsikoiden puuttuminen artikkelissa Helsingin valtuusto jatkoi Sanoma-WSOY:n tonttivarausta.

Sanoma-WSOY:lle ehdotettiin tonttia Ruoholahdesta tai Pasilasta.
Seuraavasta Sanomatalosta toivottiin pienempikokoista.
Nämä väliotsikot eivät mahtuneet lehden paperiversioon, olivat netissä!

Esimerkki on ehkä harmiton, mutta kuitenkin todellinen. Lue lisää sivulta, jonka pääjuttuna on Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
(http://www.sanomanetti.fi/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm)

Siihen, että jotakin katoaisi kerran arkistoon laitettua, en jaksa uskoa, On kuitenkin muistettava, että arkisto oli suljettuna vuosi sitten ainakin vuoden verran sitä uudelleen järjestettäessä. Eikä sieltä mitään nytkään kovin helposti mitään löydy, koska haku on mahdollista vain kaksi viikkoa uusista numeroista. Vanhemmat pitää plarata numero kerrallaan. Tehtävä on tietenkin toivoton.

Onneksi on olemassa oikotie Google-haku: Helsingin Sanomat ehdotettiin tonttia. Tuloksena sanomanetti.fi:in juttu ja Helsingin Sanomien alkuperäinen juttu Helsingin valtuusto jatkoi Sanoma-WSOY:n tonttivarausta.
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19991216/kaup/991216ka07.html

Välihuomautus: Keskisuomalaiseen tämä konsti ei auta, mutta kylläkin sanomanetti.fiiin, jonka oma haku ei kata tällä hetkellä (20.06.2002) koko aineistoa!

Etsiessäni maaliskuussa 2002 erästä artikkelia lehden arkistosta. Muistini mukaan kyseisessä artikkelissa Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen kertoi olevansa vittuilija.

Tarkistaakseni tämän löysinkin artikkelin, josta lainasin hiukan sanomanetti.fiin juttuuni Kettunen vittuilijasta eetikoksi
Jyväskylän kaupunginjohtaja Pekka Kettunen kertoo 50- vuotispäivänsä aattona muuttuneensa eetikoksi.

Pari viikkoa jutun ilmestymisen jälkeen halusin liittää juttuuni linkin alkuperäiseen artikkeliin. Tämä ei enää onnistunutkaan. Kysyessäni asiaa toimitukselta, vastaukseksi sain ettei toimituksessa ymmärretä asiaa, eikä kukaan nyt lehden toimituksessa työskentelevä ole ollut jutun ilmestymisen aikoihin lehdessä töissä! Juttu on luettavissa sanomanetti.fi:issa torstaina 13.04.2002 ilmestyneessä numerossa.

Aikaisemmista kokemuksista viisastuneena tallensin sivun, jonka kuvan julkaisen ohessa.

Jyväskylän ylioppilaslehden arkiston suljettu sivu, jossa kaupunginjohtaja Pekka Kettunen ilmoittaa leipälajikseen vittuilun.
http://www.sanomanetti.fi/2002/03/14/kettunen.htm

http://www.cc.jyu.fi/jylkkari/

Pertti Manninen, nettisanomat,com 20.06.2002.

Teknisten vaikeuksien takia sanomanetti.fi joutuu tyytymään tällä kertaa tähän! Toimittaja joutui olemaan itse mallina! Pertti Manninen.

Kimmo Sasi-special

"Ohjukset ovat erittäin eettisiä... Voi sanoa, että uusi teknologia on inhimillistänyt sodankäyntiä..." Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi Aleksis Kiven päivänä 10.10.2001 Ilta-Sanomissa. Kaamea, tolkuton ja säälittävä ministeri Suomessa!

"Miksi Sasi suosittelee kesien lopettamista?" Taloussanomat lauantaina 30. lokakuuta 1999 Kolumni-palstalla Tapani Pitzen. Suomen kesän puolustus jatkuu.

"Useimmiten kuulee että siinäpä mies, jonka puheet kumpuavat suoraan samasta eettisestä lähteestä, jonka päällä hän istuu." Bisquit, Seppo Ahti Ilta-Sanomissa 01.11.01. Depis ja kredit.

"Eikö hän, joka kehuu olevansa Sonera-jupakan pesänselvittäjä liikenneministeriön osalta, ole lukenut papereita?"... Hän on pyrkinyt johtamaan julkisuutta - viime kädessä äänestäjiä - harhaan. Leif Salmén. Iltalehti tiistaina 20.8.2002. Pieni kuolema.

Kimmo Sasi-special

Kumarruksia vallalle. (22.08.2002). Kuvannut ja unelmoinut Pertti Manninen. Katso myös Alaston kaupunki. (15.08.2002).

Yleinen elämänkokemus on monille opettanut, että jarruakin voi painaa ajoissa. Nyt kinataan siitä olisiko jo täällä eduskunnassa pitänyt osata käyttäytyä samoin kuin kuvassa olevat kansalaiset: Jarruvalot punaisella! Kuvannut Pertti Manninen.

Alamäkeä kuin Soneran osake. Kuvannut Robotti.

Pääkirjoitus torstaina 22.08.2002. Pertti Manninen.

Suomen tasavallan hallitus on tähän saakka luottanut kansalaisten alamaisuuteen, kumarruksiin vallalle.

Sonera-sotkun selittely on kuitenkin ylittänyt jo rajat ja lopputulos voi olla mikä tahansa. Maaliskuun 2002 eduskuntavaaleissahan se nähdään.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on uhrannut ministeritoverinsa toisensa perään. Ja pääministeri Paavo Lipponen jatkaa häikäilemätöntä tietämättömyys-linjaansa luottaen siihen, että toverit pelastavat lopulta. Saa nähdä.

Ministeri Arja Alhon uhraaminenkin tulee uuteen valoon: Taisi olla suunniteltu juoni puoluetoveri Ulf Sundqvistin pelastamiseksi!

sanomanetti.fi on tuonut omalta osaltaan lusikkansa tähän soppaan. Sonera-kirja oli heti luettavissa ja arkistot ovat käytettävissä.

Tarkkasilmäinen voi tehdä nyt päätelmiä, joista ei olisi voinut uneksiakaan ennen internettiä!

Eläköön uusi demokratia!

Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999!

sanomanetti.fi 22.08.2002, pertti manninen.

Lue myös! Omistajan vastuu.

Alaston kaupunki. (15.08.2002).

"Lokit ja ihmiset eivät kiinnitä suurtakaan huomiota tähän nykyaikaiseen kulkijaan."Tapahtumasta myöhästyneen tunnelmissa elokuun helteessä 2002. Pertti Manninen

Rullaluistinvuokraamo Jyväskylän satamassa. Koko kesän ilmaiseksi myös kaikenlaisia pelejä. Vuokraamoon!

T Toimittaja apureineen. Kuvat toimittajan.

Kuvannut Pertti Manninen.

Tämän osakemyynnin yhteydessä Sonera antoi esitteessään harhaanjohtavia tietoja Suomen valtion roolista valtion yhtiiöiden ulkomaisista sijoituksista. Vai antoiko? - ministeri Kimmo Sasin mielestä ei!

Alkuperäinen kuva: Soneran portaat. Kuvannut Pertti Manninen.

Alamäkeä kuin Soneran osake. Kuvannut Robotti.

Muut lehdet. Arvopaperi lauantaina 17.08.2002. Jouko Marttila 17.08.2002 09:48 (muokattu 17.08.2002 09:51) -

Ministerit Sonera-suolla


Mitä pidemmälle Sonera-keskustelu etenee, sitä syvemmälle suohon ministerit uppoavat.

Sonera-keskustelun seuraaminen on surkuhupaisaa katsottavaa. Jokaisella lausunnollaan hallituksen ministerit upottavat itsensä yhä syvemmälle puolitotuuksien sekavaan vyyhteen, josta ulospääsy näyttää mahdottomalta.

Perjantaina Arvopaperi kertoi valtioneuvoston toimineen omaa periaatepäätöstään vastaan, kun se ei ole hyväksynyt Soneran umts-sijoituksia. Periaatepäätös on kirjattu Soneran osakkeiden tarjousesitteeseen, jonka perusteella sijoittajat ovat yhtiöön rahojaan pistäneet.

Ministeri Sasi oli asiasta aluksi ymmällään, mutta keksi puolustuksekseen, että kyseinen periaatepäätös koskisi vain valtion kokonaan omistamia yhtiöitä. Voin kertoa ministerille, että asia ei ole näin. Syyskuun 24. päivä 1999 julkaistussa tarjousesitteessä sivulla 156 sanotaan:

Valtioneuvosto antoi 16.9.1999 päätöksen ("periaatepäätös") , joka koskee valtion yhtiöomistusta koskevia omistajapoliittisia periaatteita ja tavoitteita sellaisissa yhtiöissä, joissa Suomen valtiolla on merkittävä omistusosuus (jäljempänä "valtionyhtiö").

Valtion kokonaan omistamista tai pörssilistautuista yhtiöstä ei ole poikkeavaa mainintaa. Joko periaatepäätöksellä ei ole mitään merkitystä tai sitä ei ole haluttu noudattaa. Jos päätöksellä ei ole merkitystä, miksi se sitten on kirjattu sijoittajien sijoituspäätösten perustana käyttämään tarjousesitteeseen?
...

Jouko Marttila
jouko.marttila@arvopaperi.fi

Muut lehdet. Arvopaperi lauantaina 17.08.2002. Jouko Marttila

Lue koko juttu!
Ministerit Sonera-suolla (http://www.arvopaperi.fi/article/id=3157/)

Tämän osakemyynnin yhteydessä Sonera antoi esitteessään harhaanjohtavia tietoja Suomen valtion roolista valtion yhtiiöiden ulkomaisista sijoituksista. Vai antoiko? - ministeri Kimmo Sasin mielestä ei!

Sonera - korttitalo? Kuvannut Pertti Manninen.

Alamäkeä kuin Soneran osake. Kuvannut Robotti.

Muut lehdet. Iltalehti tiistaina 20.08.2002. Leif Salmén.

Pieni kuolema

Partir, c´est mourir un peu, sanovat ranskalaiset ja tarkoittavat, että kun eroaa, tuntee kuolevansa, mutta vain hiukan. "Pieni kuolema" tarkoittaa ihan muutakin, mutta koska lehden tämä aukeama on tarkoitettu koko perheelle päätän aiheen käsittelyn tähän.

Sitä tarmokkaammin kehotan Kimmo Sasia uhmaamaan mukavuudenhaluaan, kuuntelemaan vähälle käytölle jääneen järkensä ääntä ja tekemään johtopäätökset omista kootuista selittelyistään, eli eroamaan ministerin tehtävistä.

Viimeksi perjantaina Sasi väitti, ettei hallituksen periaatepäätös, joka liitettiin Soneran osakemyynnin esitteeseen, koske lainkaan Soneraa. Mutta miksi se sitten siihen liitettiin? Eikö ministeriö, siis myyjä, tiennyt, että se liitetään siihen? Eikö kukaan ole kertonut Sasille koko periaatepäätöksestä? Eikö hän, joka kehuu olevansa Sonera-jupakan pesänselvittäjä liikenneministeriön osalta, ole lukenut papereita?

Jo se, että nämä kysymykset ylipäätään voidaan esittää, tarkoittaa, että Sasin peli on pelattu. Hän ei ole toiminut kuten kansanvallasta, hyvästä hallinnosta ja totuudesta kiinnostunut ministeri toimii. Hän on pyrkinyt johtamaan julkisuutta - viime kädessä äänestäjiä - harhaan.

Voin lohduttaa Sasia sillä, että pienikin kuolema kirpaisee vain kerran. Politiikan tuolla puolen Sasi voi sitä paitsi keskittyä rakkaisiin osakeharrastuksiinsa. Annan ilmaisen vihjeen: kun USA iskee Irakiin, Raytheonin paperi on kuumaa tavaraa! Go for it, Kimmo!

Sasin ero ei pelasta hallitusta poliittisesta vastuusta, mutta on edellytys sille, että voidaan puhua edes välttävistä poliittisista käytöstavoista. Valhetta lähenteleviä osatotuuksia ei pidä viljellä eikä kansalaisia saa käsitellä idiootteina, vaikka he joskus niin käyttäytyvätkin. Siksi hallituksen pitäisi Sasin eron yhteydessä järjestää pienimuotoinen käytösseminaari myös veronmaksajien palkkaamille virkamiehille (Alestalo, Haapasalo, Sailas, Virtanen ym), jotka luulevat saaneensa valtuutuksen suoraan korkeimmalta voimalta.

Nämä tärkeimmissä toimissaan enimmäkseen toistuvasti ja kalliisti epäonnistuneet hallintonerot eivät näytä ymmärtävän kuka maassa käskee ja kenen kuuluu totella.

Samalla tapausten kulku opettaa, jos joku haluaa oppia, että kaikki oppirakennelmat kaatuvat, kaikkein ikuisimmatkin. Sillä Soneran myötä romahti sokea usko yksityistämisen siunaukseen, ammattijohtajien pätevyyteen ja markkinapovareiden viisauteen. Lipposen hallituksen strategia, ja virhe sen vastuulla, oli nostaa Soneran arvo pilviin ja myydä se kalliilla - tämä epäonnistui. Ammattijohtajiin luotettiin, myös tämä oli hallituksen virhe, mutta he eivät tajunneet missä mennään. Markkinamiehet katsoivat kristallipalloihin ja ne räjähtivät silmille.

Tapio Hintikka, joka on Soneran hallituksen puheenjohtaja, sanoi vielä toukokuussa (Arvopaperi-lehdessä), että Soneran umts-lisensseille kyllä löytyy ostajia, joten "välitöntä" alaskirjauksen tarvetta ei ole. Tämä raudanluja ammattilainen oli oikeassa vain, jos sana "välitön" tarkoittaa noin kuukautta lyhyempää aikaa, sillä jo heinäkuussa lisenssien arvoksi kirjattiin nolla. Se siitä.
...
Leif Salmén. Pieni kuolema.

Muut lehdet. Iltalehti tiistaina 20.08.2002. Leif Salmén.

Lue koko juttu!
Pieni kuolema (http://www.iltalehti.fi/2002/08/20/20020820_keSalmen.shtml)

"Hallituksen puheenjohtaja Tapio Hintikan puheet siitä, etteikö Sonera olisi kriisiyhtiö, OBS-ohjelma kuittasi Hintikan puheen päälle laitetulla tekstillä: Hölynpölyä!" Lue myös!

"Mielestäni julkistan kuitenkin ylivoimaisesti suurimman mokan: Omistajan, Suomen valtion toimet, jotka johtivat Soneran konkurssin partaalle. En ole jälkiviisas." Sillä:

sanomanetti.fi 5.10.1999 pm "Vennamon erottamisella saatiin kansalaisten huomio kiinnittymään epäolennaisuuksiin. Olennaista on tietenkin miten kansallisvarallisuudesta luovutaan ja kenelle ja milloin. Ja ketkä tästä luopumisesta saavat suurimman hyödyn. Tämä keskustelu on kokonaan käymättä hallituksessa, jossa pääministeri on sosialidemokraatti, ja jossa vasemmisto(?)liittokin on mukana!" sanomanetti.fi 5.10.99 pm

sanomanetti.fi 9.3.2000 Nihkeä Niinistö. Tästä kaikki alkoi! Soneran osakemyynti Soneras aktieförsäljning 28.9-12.10.19999. Kansallisvarallisuuden hukkaaminen Kansallisen kokoomuksen johdolla, kun Kansallispankkikin on jo ruotsalaisten omistuksessa! Mitä kuuluu eläkeläisten leikatuille indekseille ja pitkäaikaistyöttömien indeksikorotuksille? sanomanetti.fi 9.3.2000 pm

sanomanetti.fi 5.4.2001 pm Tästä se alkoi. Leonia järjesti. Soneran osakemyynti. Soneras aktie-försäljning. 26.9- 12.10.1999. Toinen myynti. ... ... Ja tänne se päätyi. Käväisy välillä huipulla 13. kerroksessa. Soneran osake romahti jo alle antihinnan. Ostitko ja myitkö ajoissa? Ja minne se loppuu? Lue lehti joka torstai! sanomanetti.fi 5.4.2001 pm

sanomanetti.fi 06.09.01-10.09.01. Omistajan vastuu. Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö. Tämä Yhdysvaltojen viranomaisille tehty paperi osoittaa karun totuuden, jota Suomessa ei uskalleta kertoa kuin ruotsiksi... Soneran, kansallisomaisuuden hupeloinnista on syytetty ministeri Olli-Pekka Heinosta. Maan hallitus on moneen kertaan hokenut, että ministerillä on täysi hallituksen tuki toimissaan. Hallitus on rehellinen ja kantaa vastuun kokonaisuudessaan, niinkuin kantaakin. Ei Olli-Pekka Heinosta voi yksin laittaa vastuuseen kansallisomaisuuden hupeloinnista. Hallituksessa on ollut molempien päähallituspuolueiden puheenjohtajat, joten hupeloinnilla on korkein mahdollinen tuki takanaan. Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistökin näyttää hyppäävän liian myöhään uppoavasta laivasta. Mikäli Sonera uppoaa, niin kyllä siinä täytyy hallituksenkin ja sen keskeisten ministerien kastua. Elämme mielenkiintoisia aikoja. PS. Sillä varauksella, että tällaiuset asiat ylipäätään kiinnostavat. Pertti Manninen, sanomanetti.fi 06.09.01-10.09.01.

"Elämme mielenkiintoisia aikoja."

Kuvannut Robotti.

"Ministerin molskahdus". Kuvannut Pertti Manninen. Arvaa kuka!