Halosen mielestä YK:n vahvistaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Presidentti katsoo että suomalaisille on osoitettu luottamusta rauhantyössä.

YK:n tukeminen ja vahvistaminen on tasavallan presidentin Tarja Halosen mukaan juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan. Samalla hän korostaa, että kansainvälisen yhteisön ehdottomasti tärkein ja universaalisin instituutio on Yhdistyneet Kansakunnat.
...
Rauhaa on presidentti Halosen mukaan kuitenkin rakennettava myös alueellisesti ja paikallisesti. Tämän päivän tärkeimmät haasteet ovat hänen mukaansa Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa. Eurooppa ja eurooppalaiset voivat tässä tarjota omat kokemuksensa käytettäväksi.
- Kaksi maailmansotaa sai alkunsa Euroopasta, mutta eurooppalaiset ovat kyenneet parantamaan haavansa ja kaatamaan myös kylmän sodan muurit yhteistyön ja yhdentymisen tieltä.
- Etyk ja sen seuraaja Etyj, Euroopan neuviosto ja Euroopan unioni lukuisten muiden yhteistyöfoorumien ohella tarjoavat mallin siitä, kuinka on mahdollista siirtyä vuosisataisista vihollisuuksista arkipäivän yhteistyöhön, Halonen sanoi.

Sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona Suomi on presidentti Halosen mukaan kyennyt toimimaan konfliktitilanteissa, joissa tarvitaan alueellista tuntemusta olematta kuitenkaan millään lailla osapuoli.
- Kulloinkin valittavan henkilön uskottavuuteen tarvitaan siis sekä hänen omaa persoonallista kykyään että taustayhteisön pitkäjänteistä ja johdonmukaista ulkopoliittista työtä.
Presidentti Halonen mainitsi tuoreimman esimerkin suomalaisille osoitetustsa luottamuksesta olevan YK:n pääsihteerin Kofi Annanin päätöksen nimittää Harri Holkeri erityisedustajaksi Kosovossa.Holkerin tehtävä YK:n väliaikaishallinnon UNMIK:in johtajana voidaan presidentti Halosen mukaan nähdä myös osana Suomen vuosia jatkunutta sitoutumista rauhanturvaamiseen ja jälleenrakentamiseen koko Länsi-Balkanin alueella.

Rauhanliikkeen haasteeksi presidentti Halonen näki tulevaisuuden kehityksen tarkastelun pitkällä aikavälillä.
Rauhanlikkeen haasteena on myös katsoa maapalloa kokonaisuutena, esittää vaihtoehtoisia toimintamalleja, muistuttaa konfliktien ennaltaehkäisystä ja siitä, miten voi rakentaa vakautta ilman, että se perustuu pelotteeseen tai muiden hyväksikäyttöön.

STT, Loviisa. Aamulehti maanantaina 04.08.2003.

Helsingin Sanomat maanantaina 04.08.2003. Kotimaan 2-sivulla oikeassa yläkulmassa. Lisäksi ihan pieni viite pääuutissivun alareunassa.
Presidentti Halonen sai Loviisan rauhanpalkinnon.
Kuva: Presidentti Tarja Halonen.

Presidentti Halonen sai Loviisan rauhanpalkinnon. "Vankkumaton rauhan ja solidaarisuuden ajaja".

...
Tällä kertaa foorumin teemana oli uskontojen kohtaaminen. Halonen osallistui foorumiin puolisonsa tohtori Pentti Arajärven kanssa, ja hän piti myös puheen.

"Rauhanliikkeen tärkeä tehtävä on herättää toivoa ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen", Halonen painotti.
"Jos rauhanliike onnistuu vähentämään kansalaisten pelkoja ja varauksellisuutta erilaisuutta kohtaan ja avaamaan silmämiämme kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksille, on rauhanliike tehnyt suuren palveluksen ihmiskunnan tulevaisuudelle."

Halonen katsoi, että valtioneuvos Harri Holkerin valinta voidaan nähdä osana Suomen vuosia jatkunutta sitoutumista rauhanturvaamiseen, vakauttamiseen ja jälleenrakentamiseen Balkanilla.
"Kulloinkin valittavan henkilön uskottavuuteen tarvitaan siis sekä hänen omaa persoonallista kykyään että taustayhteisön pitkäjänteistä ja johdonmukaista ulkopoliittista työtä", Halonen sanoi.

Arto Astikainen, Helsingin Sanomat maanantaina 04.08.2003.

Halonen: YK:n vahvistaminen tärkeämpää kuin koskaan.
...
Loviisan rauhanfoorumissa puhunut Halonen korosti itse Yhdistyneiden Kansakuntien asemaa. Hänen mukaansa YK:n tukeminen ja vahvistaminen on juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Rauhaa on presidentti Halosen mukaan kuitenkin rakennettava myös alueellisesti ja paikallisesti. Tämän päivän tärkeimmät haasteet ovat hänen mukaansa Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa.
Eurooppa ja eurooppalaiset voivat tässä tarjota omat kokemuksensa käytettäväksi.
- Kaksi maailmansotaa sai alkunsa Euroopasta, mutta eurooppalaiset ovat kyenneet parantamaan haavansa ja kaatamaan myös kylmän sodan muurit yhteistyön ja yhdentymisen tieltä. Etyk ja sen seuraaja Etyj, Euroopan neuviosto ja Euroopan unioni lukuisten muiden yhteistyöfoorumien ohella tarjoavat mallin siitä, kuinka on mahdollista siirtyä vuosisataisista vihollisuuksista arkipäivän yhteistyöhön, Halonen sanoi.

Presidentti Halonen käsitteli puheessaan myös Suomen liittoutumattomuutta, suomalaisille osoitettua kansainvälistä luottamusta ja rauhanliikkeen asemaa konfliktien ehkäisyssä.
Halosen mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona kyennyt toimimaan konfliktitilanteissa, joissa tarvitaan alueellista tuntemusta olematta kuitenkaan millään lailla osapuoli.

- Kulloinkin valittavan henkilön uskottavuuteen tarvitaan siis sekä hänen omaa persoonallista kykyään että taustayhteisön pitkäjänteistä ja johdonmukaista ulkopoliittista työtä.
Presidentti Halonen mainitsi tuoreimman esimerkin suomalaisille osoitetustsa luottamuksesta olevan YK:n pääsihteerin Kofi Annanin päätöksen nimittää Harri Holkeri erityisedustajaksi Kosovossa.Holkerin tehtävä YK:n väliaikaishallinnon Unmikin johtajana voidaan presidentti Halosen mukaan nähdä myös osana Suomen vuosia jatkunutta sitoutumista rauhanturvaamiseen ja jälleenrakentamiseen koko Länsi-Balkanin alueella.

Rauhanliikkeen haasteeksi presidentti Halonen näki tulevaisuuden kehityksen tarkastelun pitkällä aikavälillä.
Rauhanlikkeen haasteena on myös katsoa maapalloa kokonaisuutena, esittää vaihtoehtoisia toimintamalleja, muistuttaa konfliktien ennaltaehkäisystä ja siitä, miten voi rakentaa vakautta ilman, että se perustuu pelotteeseen tai muiden hyväksikäyttöön.

Iltalehti maanantaina 04.08.2003

Halonen pitää YK:n vahvistamista erittäin tärkeänä.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää YK:n tukemista ja vahvistamista erittäin tärkeänä nykyisessä maaimantilanteessa. Yhdistyneet Kansakunnat on Halosen mielestä edelleen kansainvälisen yhteisön tärkein instituutio.

Halonen korosti Loviisassa sunnuntaina YK:n merkitystä rauhan saavuttamisessa. Rauhaa on kuitenkin presidentin mielestä rakennettava myös alueellisesti ja paikallisesti, ja Eurooppa voi tarjota kokemuksensa käytettäväksi maailman kriisien ratkaisemiseesa.
Halonen vastaanotti sunnuntaina Loviisan rauhanpalkinnon.

Loviisa, STT/SS, Savon Sanomat maanantaina 04.08.2003.

Halonen: YK:n vahvistaminen tärkeämpää kuin koskaan.

YK:n tukeminen ja vahvistaminen on tasavallan presidentin Tarja Halosen mukaan juuri nyt tärkeämpää kuin koskaan. Samalla hän korostaa, että kansainvälisen yhteisön ehdottomasti tärkein ja universaalisin instituutio on Thdistyneet Kansakunnat. Tasavallan presidentti puhui Loviisan rauhanfoorumissa sunnuntaina.

- Rauhaa on presidentti Halosen mukaan kuitenkin rakennettava myös alueellisesti ja paikallisesti. Tämän päivän tärkeimmät haasteet ovat hänen mukaansa Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa. Eurooppa ja eurooppalaiset voivat tässä tarjota omat kokemuksensa käytettäväksi.
- Kaksi maailmansotaa sai alkunsa Euroopasta, mutta eurooppalaiset ovat kyenneet parantamaan haavansa ja kaatamaan myös kylmän sodan muurit yhteistyön ja yhdentymisen tieltä. Etyk ja sen seuraaja Etyj, Euroopan neuviosto ja Euroopan unioni lukuisten muiden yhteistyöfoorumien ohella tarjoavat mallin siitä, kuinka on mahdollista siirtyä vuosisataisista vihollisuuksista arkipäivän yhteistyöhön, Halonen sanoi.
Presidentti Halonen käsitteli puheessaan myös mm. Suomen liittoutumattomuutta, suomalaisille osoitettua kansainvälistä luottamusta ja rauhanliikkeen asemaa konfliktien ehkäisyssä.

Suomi välittäjänä konflikteissa
Sotilaallisesti liittoutumattomana valtiona Suomi on presidentti Halosen mukaan kyennyt toimimaan konfliktitilanteissa, joissa tarvitaan alueellista tuntemusta olematta kuitenkaan millään lailla osapuoli.
- Kulloinkin valittavan henkilön uskottavuuteen tarvitaan siis sekä hänen omaa persoonallista kykyään että taustayhteisön pitkäjänteistä ja johdonmukaista ulkopoliittista työtä.
Presidentti Halonen mainitsi tuoreimman esimerkin suomalaisille osoitetustsa luottamuksesta olevan YK:n pääsihteerin Kofi Annanin päätöksen nimittää Harri Holkeri erityisedustajaksi Kosovossa.
Holkerin tehtävä YK:n väliaikaishallinnon UNMIKIn johtajana voidaan presidentti Halosen mukaan nähdä myös osana Suomen vuosia jatkunutta sitoutumista rauhanturvaamiseen ja jälleenrakentamiseen koko Länsi-Balkanin alueella.

Rauhanliikkeen haasteeksi presidentti Halonen näki tulevaisuuden kehityksen tarkastelun pitkällä aikavälillä. Rauhanlikkeen haasteena on myös katsoa maapalloa kokonaisuutena, esittää vaihtoehtoisia toimintamalleja, muistuttaa konfliktien ennaltaehkäisystä ja siitä, miten voi rakentaa vakautta ilman, että se perustuu pelotteeseen tai muiden hyväksikäyttöön.

Loviisa, STT. Savon Sanomat maanantaina 04.08.2003.

6.8.1945
Torstaina 24.07.2003. Kommentteja kaikesta.
Juomat väärään kurkkuun eli pääkirjoitus: Sota ja urheilu.
Kuolema Nykissä

Vuoden 2002 nuolaisu.

Irak. WANTED. Jakten på saddam. USA timmar från Saddam. Aftonbladet Måndag 28.07.2003.
"Any information leading to the arrest or proof of death of Saddam Hussein may lead to an award up to US $ 25 million."
Phone: 964-nnn-nnnn
Email: tips@orha.centcom.mil

Pääkirjoitus.

2003 toukokuu.
2003 kesäkuu.
2003 heinäkuu.