JYVÄSKYLÄN
KÄRÄJÄOIKEUS |
Syyttäjän
rangaistusvaatimus |
Manninen on esittänyt asianomistaja Pekka Monosesta ja tämän asianajotoimistosta
valheellisen ja perättömän tiedon väittämällä internetissä pitämällään
nettisanomat sivustolla (www.nettisanomat.com), että Mononen on asianajajana
toimistonsa puitteissa laatinut häntä koskevia (2poistettu 09.12.2015). Hän
on sivustoillaan julkaissut oikeudenkäyntiaineistoa, joka sinällään on
ollut sisällöltään oikeaa, mutta Manninen on antanut lukijoiden ymmärtää,
että oikeudenkäynnissä olisi ollut kysymys jostakin laittomasta. Teko
on siten huomioonottaen Monosen ammatti asianajajana ollut omiaan aiheuttamaan
asianomistajalle vahinkoa sekä häneen kohdistuvaa halveksuntaa. |
VAASAN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 565 Antamispäivä 23.4.2007 Diaarinro R 06/794 |
Verkkoviestin jakelun keskeyttäminen |
Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain 18 §:n mukaan
tuomioistuin voi virallisen syyttäjän, tutkinnanjohtajan tai asianomistajan
hakemuksesta määrätä julkaisijan tai ohjelmatoiminnan harjoittajan taikka
lähettimen. palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän keskeyttämään
julkaistun verkkoviestin jakelun, jos viestin sisällön perusteella on
ilmeistä, että sen pitäminen yleisön saatavilla on säädetty rangaistavaksi.
Lähtökohtana mainittua lainkohtaa sovellettaessa on saman lain 1 §:n 2
momentti, jonka mukaan viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä
ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. |
Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen http://www.12.fi/2004/09/02/ihalainenanus.htm |
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. | Kesän hyvä teko: opeta lapsi uimaan! |
edellinen numero |
Sanomanetti.fi
- nro 276 - |
seuraava numero |
|
Torstaina
02.09.2004. Sinua ei kukaan korvaa. Toivomme, että eläisit ikuisesti! Nöyränä
kunnioitamme kuitenkin Jumalamme tahtoa: Jalkojesi juureen polvistuen, Sinua ihaillen. Ensimmäisinä ehtien. Tuire Santamäki-Vuori, Ann Selin ja Erkki Vuorenmaa
Kim Il Lauri.
|
|
Etusivu |
Torstaina 2. syyskuuta 2004. Numero 276. |
Torstai on toivoa täynnä. |
|
|
|
ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN! |
Torstaina 02.09.2004. Titanic. Kate Winslet ja Leonardo DiCaprio. Romantiikkaa, seikkailua ja trilleriä luokkaristiriitojen sävyttämässä elokuvassa vuodelta 1997. Ohjasi James Cameron. Nelosella sunnuntaina 05.09.2004 klo 21.00. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. |
Sateet tulivat. Kuva: Pertti Manninen. Lyö lyötyjä - Lyö lyötyä - Kim Il Lauri - "Selkeä EU-linja" - "Totaalisen joutavaa pelleilyä" - Pihlajanmarjoja - Pekkarinen ahdingossa - Advokaten: Våra mästare är rena - Lisää mainoksia - Ilmoita ilmaiseksi! |
Reilu peli. Kuvakertomus. "Sinäkin peilaat kuvaa omaa kokemusmaailmaasi vastaan. Näet tämän hetken, kuitenkin koet paljon enemmän. Jos vain haluat antautua katsomaan avoimesti ja uteliaasti." Reilu peli vs doping. |
Viime kerralla: Anne Brunila Show III. Pääministerin vastaus ei
tyydytä. |
Kesän hyvä teko: opeta lapsi
uimaan!
Kesäkalenteri 2004 Näyttelyt Suomen kartalla! |
12.8.-12.9.2004 |
Pärinää ja pauketta.
Moottoripyöriä
50-luvulta 17.6.2004 -10.4.2005 Vapriikki |
P.Manninen |
|
Tiistaina 31.08.2004. Titanic. Kate Winslet ja Leonardo DiCaprio. Romantiikkaa, seikkailua ja trilleriä luokkaristiriitojen sävyttämässä elokuvassa vuodelta 1997. Ohjasi James Cameron. Nelosella sunnuntaina 05.09.2004 klo 21.00. Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999. |
Työtä kaikille! Kuva: Pertti Manninen. Anne Brunila Show III. Jyväskylän työvoimatoimisto oikaisee suur-jyväskylän lehden päätoimittajan Tapani Markkasen levittämää Helsingin Sanomissa julkaistua ylijohtaja Anne Brunilan väärää tietoa työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan suhteista. Anne Brunila Show III. Perustuslaki jatkuu extra! Antti
Pesonen Pääministerin vastaus ei
tyydytä. Terhi Kiiskinen: EU:n perustuslaki
luovuttaisi vallan vastoin Suomen lakia. Pääministeri Matti Vanhanen: "... perussopimus tai perustuslaki, miksi sitä
halutaankin kutsua..." Pääkirjoitus
19.08 |
Eräs doping-sotku ja sen
pimitys.
Lasse Virénin valmentaja Rolf Haikkola paljasti kirjassaan kuinka silloinen SUL:n puheenjohtaja Tapani Ilkka söi sanansa ja nahkansa pelastajaksi joutui valmennuspäällikkö Antti Lanamäki kuuluisassa Martti Vainio- sotkussa. Eräs doping-sotku ja sen pimitys. |
Kesän hyvä teko: opeta lapsi
uimaan!
Kesäkalenteri 2004 Näyttelyt Suomen kartalla! |
Pärinää ja pauketta. Moottoripyöriä 50-luvulta 17.6.2004 -10.4.2005 Vapriikki |
2004 | sanomanetti.fi | linkit etusivuille! | |||||
tammikuu |
|
| |||||
helmikuu | |||||||
maaliskuu | |||||||
huhtikuu | 22.04 | 29.04 | |||||
toukokuu | 06.05 | 13.05 | 20.05 | 27.05 | |||
kesäkuu | 03.06 | 10.06 | 17.06 | 24.06 | |||
heinäkuu | 01.07 | 08.07 | 15.07 | 22.07 | 26.07 | 27.07 | 29.07 |
elokuu | 09.08 | 10.08 | 12.08 | 17.08 | 19.08 | ||
24.08 | 26.08 |
27.08 | 31.08 | ||||
syyskuu | 02.09 | ||||||
lokakuu | |||||||
marraskuu | |||||||
joulukuu |
Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia. |
ILMOITA ILMAISEKSI: LINKKI UUSIMPIIN! |
Vuosikirja 2003. Koko vuosi kahdella sivulla! tammikuu-kesäkuu 2003 kuvin. - heinäkuu-joulukuu 2003 kuvin. - tammikuu-kesäkuu 2003 ilman kuvia. - heinäkuu-joulukuu 2003 ilman kuvia. |
TOIMITUS. Vastaava päätoimittaja
Pertti Manninen. Yhteydenotto: Sanomanetti@hotmail.com.
Copyright sanomanetti.fi 2004/276 Sivut valmisti Pertti Manninen
02.09.2004, ensimmäinen versio: 02.09.2004 17:56 (linkkejä 04.09.2004
12:23 ). Vanhempi
toimittaja ja kesätoimittaja.
Kuvannut Pertti Manninen. |
Muista maksuttomat arkistot! Tässä
muutamia: kaleva.fi - yle.fi - mtv3.fi - aftonbladet.se -
guardian.co.uk. |
Oikeusjuttu:Tästä kaikki alkoi: Ulosottomiehen ja
kihlakunnanvoudin operaatio mitätöi vanhuksen etuoikeutetun saatavan 90
000 markkaa Merita Pankin hyväksi. |
Saunan sytykkeistä: Sailaksen ehdotukset pulmallisia köyhille. Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtaman
työllisyystyöryhmän loppuraportti on jatkoa 1990-luvulla harjoitetulle
sosiaalipolitiikalle. Tuolloin keskustelussa nousi vallalle käsitys, jonka
mukaan sosiaaliturva ei enää torju köyhyyttä ja syrjäytymistä, vaan
synnyttää hyvinvointitappioita aiheuttavia köyhyysloukkuja. Työttömyyden taustalla nähtiin liian antelias
sosiaaliturva: työttömät eivät hakeneet töitä, koska oli kannattavampaa
jäädä sosiaaliturvan varaan. Ajattelutapa edustaa ennen muuta Yhdysvalloista tuttua
liberaalista traditiota, jossa hyvä sosiaaliturva tulkitaan jopa
epäonnistumisen kannusteeksi. Pohjoismaissa työttömyyden syitä on aikaisemmin
etsitty työvoiman kysynnästä. Sen mukaan kaikki ovat periaatteessa
halukkaita töihin, mutta taloudelliset suhdanteet eivät aina takaa, että
kaikkien työpanosta tarvittaisiin. Kaikki kynnelle kykenevät käyvät työssä
ja sosiaaliturva on vain niitä epäonnisia varten, joilla ei ole
mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Valtiosihteeri Sailaksen
työllisyystyöryhmän raportti toistaa vastikkeellisuuden ja kannustamisen
teesejä. Työhön
yritetään kannustaa heikentämällä työttömien sosiaaliturvaa ja
keventämällä työssäkäyvien - myös hyvätuloisten - verotusta.
Kyseessä on toisin sanoen tulonsiirto työttömiltä työllisille. Tässä
yhteydessä on syytä muistaa, että perusturvan varassa elävien köyhyys on
kasvanut koko 1990-luvun ajan. Jos työryhmän ehdotukset eivät johdakaan
toivottuihin tuloksiin, köyhyysongelmat vain syvenevät. Aikaisempaa selvemmin köyhiä ovat juuri
vähimmäisturvan varassa elävät pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, joiden
kohtaloa työllisyystyöryhmän raportti ennen muuta käsittelee. Raportin
oletuksena on, että jatkamalla 1990-luvulla toteutettuja sosiaaliturvan
heikennyksiä ja lisäämällä sosiaaliturvan vastikkeellisuutta kannustetaan
työttömiä hakeutumaan työhön. Niin ikään ehdotus opiskelijoiden
sosiaaliturvan poistamisen ja lainarahoitukseen pohjautuvan opintojen
rahoittamisen odotetaan lyhentävän opiskeluaikoja ja nopeuttavan heidän
siirtymistään työelämään. Tutkimusnäyttö työn tarjontaan lisäävien
toimenpiteiden, kuten ns. aktiivisen työvoimapolitiikan ja työn
kannustavuutta lisäävien leikkausten merkityksestä työllistymiseen on
ristiriitaista. Useat
tutkimukset osoittavat, ettei sosiaaliturva ole välttämättä työllistymisen
esteenä. Varmaa on se, että sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät
köyhyyttä. Työllistyminen vaatii aina myös työpaikkoja, ei pelkästään kannustavaa
sosiaaliturvaa. Voidaan myös ajatella, että opiskelijoiden sosiaaliturvan
korvaaminen lainaperusteisella rahoituksella ei välttämättä lyhennä vaan
voi myös pidentää opiskeluaikoja. Sosiaaliturvan poistaminen lisäisi opiskeluaikaista
työssäkäyntiä. |
Jos
työryhmä uskoo sosiaaliturvan kannustimien olevan yhteydessä
työllistymiseen, miksi sitten kannustimiin liittyvät ehdotukset ovat
pääosin negatiivisia ja sosiaaliturvan tasoa heikentäviä. Sosiaaliturvasta on mahdollista saada aikaisempaa
kannustavampi myös tavalla, joka ei heikennä sen varassa elävien
tulotasoa. Kelan ja
Stakesin yhteisessä tilasto. ja tutkimushankkeessa on selvitetty
toimeentulotuen, asumistuen ja työmarkkinatuen päällekkäisyyttä. Hankkeen taustalla on havainto, siitä, että
työmarkkinatuen ja toimeentulotuen saajien määrä on vähentynyt hitaasti.
Tukien päällekkäisyys synnyttää tilanteita, joissa pienituloisten
kotitalouksien on vaikea parantaa taloudellista asemaansa. Pahimmillaan
kolmen yhtäaikaisen etuuden tarveharkinta aiheuttaa sen, että köyhien
asema on äärimmäisen vartioitu. Edes työhön siirtyminen ei välttämättä
paranna kotitalouden taloudellista asemaa. Marrasluussa 2000 toimeentulotukea sai 113 304
kotitaloutta. Niistä 44 prosenttia sai lisäksi työttömyysturvaa ja 49
prosenttia asumistukea. Kaikkia
kolmea etuutta eli toimeentulotukea, työttömyysturvaa ja asumistukea sai
samanaikaisesti 35 toimeentulotukitalouksista. Samanaikaisesti köyhyys- ja kannustinloukussa olevien
henkilöiden määrä on arviolta 55 000. Työhön siirryttäessä tukijärjestelmän kankeus
johtaa siihen, että tukia maksetaan työttömyysaikaisella tasolla
päällekkäin palkan kanssa. Tämä voi johtaa tukien palautusvaatimuksiin,
joiden seurauksena äärimmäisen niukoilla käteisvaroilla elävien ihmisten
talous menee sekaisin. Stakesin
haastattelemat sosiaalityöntekijät ja toimeentuloasiakkaat pitävät
päällekkäisen tarveharkinnan byrokraattisia vaatimuksia huomattavina
työssäkäynnin esteinä. Joissakin tapauksissa erilaisten selvitysten
vaatiminen on johtanut jopa työssäkäynnin lopettamiseen. Kysymys
ei ole ainoastaan etuuksien tasosta, vaan myös siitä, millaiset
hallinnolliset säädökset ja käytännöt ohjaavat tarveharkintaa. Olennaisia tekijöitä ovat tukien hakemusmenettelyt,
hakemusten käsittelyajat, tukien maksupäivät, palautus- ja
perintäkäytännöt sekä se, millaiset tulonlisäykset pakottavat uusien
päätösten hakemiseen. Nämä
tekijät vaikuttavat siihen, tuntuuko esimerkiksi työhön meno etuuksien tai
maksujen tasossa välittömästi vai vasta kuukauden tai vuoden kuluttua. Työttömien asemaa ja työteon kannustimia voitaisiin
kehittää yhtä aikaa parantamalla sosiaaliturvan ja ansiotulojen
yhteensovitusta vielä perusteellisemmin kuin työllisyystyöryhmä ehdottaa.
Tällöin ehdotusten kokeilemisella ei epäonnistumisen myötä vaaranneta
kaikkein köyhimpien asemaa. Tarvitsemme lisää työssäkäyviä - emme lisää
köyhiä. Heikki Hiilamo erikoistutkija, Jouko Karjalainen tutkija, Antti Parpo tutkija Stakes. Saunan sytykkeistä! pm 20040804. |