Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit. Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2004/08/12/loperonsanomathelsingin.htm

Luettuani maanantaina 09.08.2004 Anne Brunilan löysää tekstiä työttömyydestä, työllisyydestä ja työttömistä ja työllisistä sekä veron alennuksista ja kurin ylennyksistä hämmästyin seuraavana päivänä tiistaina Iltalehden pääkirjoitusta, jonka mukaan työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin olisi oikonut joitain Brunilan väitteitä. 

Mitään yksittäistä virhettä ei korjattu, vaan pääkirjoitus alkoi näin:
 
"Pois työttömien päivähoidoista. 
Anne Brunilan haastattelu Helsingin Sanomissa eilen aiheutti harvinaisen reaktion, kun työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin oikaisi tiedotteellaan valtiovarainministeriön ylijohtajan esittämiä tietoja tai ainakin hänen väitteistään ehkä syntyneitä vaikutelmia.
Tietenkin kuvittelisi, että tällä tasolla tunnetaan perusasiat. Suomalainen sosiaalipolitiikka on kuitenkin kasvanut viidakoksi, jossa vaikeuksiin joutunut kansalainen helposti eksyy. Sen sijaan keplottelivat löytävät järjestelmän porsaanreiät."

Kuvateksti kuului seuraavasti: "Ylijohtaja Anne Brunilan kritiikki työllisyyskoulutusta kohtaan sai kansliapäällikkö Markku Wallinin älähtämään. Joka tapauksessa koulutuksen on oltava lähellä oikeaa työtä, ei työttömien päivähoitoa."

Iltalehden toteamuksiin on kyllä syytä yhtyä monilta osin, mutta kyllä tähän lyhyeenkin lainaukseen sisältyy kuitenkin myös mätkimistä: "Sen sijaan keplottelijat löytävät järjestelmän porsaanreiät." Kai joskus on tehty selvityksiä paljonko näitä "huijareita" on. Korkeintaan pari prosenttia, kunnes toisin todistetaan. Suurimmalla osalla kysymyksessä on aito hätä elämästä ja toimeentulosta.

Mitään muuta  kuin kyseisen pääkirjoituksen tästä asiasta en löytänyt. Hyvä kun senkin, koska kävihän siitä ilmi, että Anne Brunilan kirjoituksessa on suoranaisia asiavirheitä. Mielipidevirheet ja "jumalan sanan" ruodin tuoreeltaan kirjoituksessani "Anne Brunila Show", jossa väitin hänen kalpenevan Matti Nykäsen rinnalla. Lue!

Seuraavana päivänä keskiviikkona sattui käsiini tiistain oululainen lehti Kaleva ja siellä oli asiasta hiukan enemmän:

"Lyhyesti. ... Työministeriön kansliapäällikkö Markku Wallin oikoi maanantaina haastattelusta mahdollisesti syntyviä väärinkäsityksiä, jotta ne eivät jäisi vaikeuttamaan syksyn tupo-neuvotteluja. Wallin muistutti tiedotteessaan, että Suomessa työttömyysturvaoikeutta ei voi uudistaa työvoimakoulutuksella, sillä työttömän työvoimapoliittinen koulutus ei kerrytä oikeutta työttömyysturvaan. (STT)

Paskamaista. Juttu jäi vaivaamaan. Mikä Anne Brunilan löpertely sai nyt kansliapäällikön oikaisemaan? Miksi Helsingin Sanomat ei kerro asiasta mitään? Niinpä minun oli pakko tarttua tiistain Helsingin Sanomiin ja ruveta etsimään selitystä asialle. Ei löytynyt kotimaan sivuilta, ei taloussivuilta ja ajattelin kirjoittaa haisevan vastalauseeni tälle Löperön Sanomille, jonka päätoimittaja Janne Virkkunen viime kädessä vastaa jutuista. 

Tietenkin nuoren tai vanhankin toimittajan pitäisi tietää perusasiat, mutta virheitä sattuu ja niitä oikaistaan, ei siinä sen kummempaa. Ylijohtaja Anne Brunilallekin sattuu virheitä, mutta ne ovat siinä mielessä vakavampia, että kansalaisten palvelijalta ja meiltä palkkaa saavalta virkailijalta voisi  odottaa eettistä käytöstä: puolustaa sorrettuja oikein asiatiedoin eikä väärin mielipitein!

En luovuttanut. Tartuin uudelleen lehteen ja hain suurennuslasin sekä vaihdoin silmälasit, otin mukavan asennon työpöytäni ääressä, sytytin kunnollisen työvalon. Ja etsivä löytää! 

Tiistain 10.08.2004 Helsingin sanomien sivulla A10, kotimaa, oli sivun alareunassa yhdellä palstalla, "Kaupunginjohtajalle väännettiin sopimus Jyväskylässä. Kuvateksti: Markku Andersson"- jutun alapuolella viistosti: 

Oikaisuja. Toisin kuin Helsingin Sanomien työllisyyttä ja työvoimakoulutusta käsittelevässä uutisessa 9. elokuuta sivulla A7 kerrottiin, työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan välillä ei ole Suomessa kytköstä, vaan se purettiin kaksi vuotta sitten."

Tämä on varmaan oikaisujen Suomen ennätys, siis julkaistujen oikaisujen. Niin lehden pääuutissivulla ja kotimaan sivulla julkaistujen juttujen otsikoiden ja itse juttujen pohja putosi pois, siis jutut olivatkin  pelkkää löpinää niin kuin heti ajattelinkin  julkaistessani ne  Show-muodossa. Oikaisu koski tosin vai kotimaan sivulla A7 julkaistua juttua! Lue!

Lehti voisi kyllä pyytää reilusti anteeksi lukijoiltaan, koska se jättää varmasti 99,9 prosenttia siihen uskoon, että ylijohtaja Anne Brunilan jutut eivät ole sieltä kotoisin.

PS.
Löperön Sanomat voisi viitata myös erääseen kuukausiliitteessä julkaistuun juttuun, jossa vastustuskyvytön vanhus on asetettu ansaan oppiensa julkituomisessa. En nyt niistä enempää viitsi kertoa, sillä poliisi tutkii jälleen asiaa ja lehden päätoimittaja ja julkaisija voivat parhaassa tapauksessa jopa joutua lukemaan tiilenpäitä!  Se, johon juttu eniten kohdistuu ansaitsee kyllä tulla tarkastelluksi omien saavutustensa perusteella. Väitetäänhän, että hän oli Esko Ahon aikanaan kaataneen työreformin isä. Minä olen jo puoli vuotta mielessäni pitänyt häntä alkoholiverosekoilun takuumiehenä!  Ei siis Liisa Hyssälä vaan Matti Vanhanen. Autoverosekoilun takuumies on muuten Luxemburgissa ja voi kai hyvin. Ehkä vanha autokantakin tappoi ja tappaa ihmisiä, tutkimuksia varmaan on. Toisen alan ammattilaiset ennustivat suoralta kädeltä tässä lotrausasiassa ainakin 500 varmaa uutta kuolemaa vuosittain, mutta nämä edellä nimeltä mainitut neropatit haluavat ensin tutkia asian ja varmistua, että ennustukset olivat oikeita!. Tärkeintähän on se, että viinan tuonti Eestistä on saatu kuriin, sehän nyt on tärkeintä, niin kuin tämä Nurmijärven valo mantrana hokee aina, ainakin kysyttäessä.

PS2.
Tähän samaan on liitettävä, nyt kun se mieleeni tuli, lyhyesti muutama lause Helsingin Sanomissa tänään keskiviikkona 11.08.2004 näkyvällä paikalla julkaistusta jutusta taloussivulla B1 ison kuvan kanssa: " "Tehottomia kaikki", sanoo Martikainen. Tutkija Jouko Martikainen keksi kymmenen vuotta sitten oman tukimallin. Katri Kallionpää. Helsingin Sanomat. ... ekonomistien Pasi Holmin ja Vesa Vihriälän työllistämismalli on tehoton  ...  pidemmällä tähtäyksellä nostaa vähimmäispalkkoja ja tyssätä siihen - Vielä kehnompana ...  tuloverojen kevennystä ... kymmenen vuotta on yritetty ja vieläkin halutaan iskeä kirvestä samaan kiveen - on yritetty saada kuriin muun muassa inflaatiota suitsimalla - Tanskan mallille... puuhastelua ... Tanskan työttömyysaste on Euroopan alhaisimpia, mutta valtio on keskeinen työllistäjä -  Anne Brunilan ehdottamaan työvoimakoulutukseen ... monen työttömän olisi hyödyllisempää saada työkokemusta, jossa taidot karttuvat - omaa työllistämismalliaan ... pienipalkkaisten työntekijöiden palkan tukemiseen valtion varoin. JNE, ehkä tulossa! Ja tietenkin jutun lopussa viittaus: Kotimaa A7. Enestam arvioi päätöksen pienpalkkatyön tuesta siirtyvän tuloneuvotteluihin.

PS3. 
Kas kun ei seuraavalle vaalikaudelle!

Sama toivonsa menettäen, janoisena ja nääntyneenä ja lopettamaan kykenemättömänä. Katkaiskaa ...
(Vaihtoehtoja useita, aakkosjärjestyksessä: kaula, tuolinjalka, sormet, valo, virta, x, y, z)

Tämä ei ole pääkirjoitus vaan alapääkirjoitus.

Keskiviikkona 11.08.2004. Pertti Manninen.

"Suomessa työttömyysturvaoikeutta ei voi uudistaa työvoimakoulutuksella, sillä työttömän työvoimapoliittinen koulutus ei kerrytä oikeutta työttömyysturvaan."

"...kansalaisten palvelijalta ja meiltä palkkaa saavalta virkailijalta voisi  odottaa eettistä käytöstä: puolustaa sorrettuja oikein asiatiedoin eikä väärin mielipitein!"

"Lehti voisi kyllä pyytää reilusti anteeksi lukijoiltaan, koska se jättää varmasti 99,9 prosenttia siihen uskoon, että ylijohtaja Anne Brunilan jutut eivät ole sieltä kotoisin."

"... erääseen kuukausiliitteessä julkaistuun juttuun, jossa vastustuskyvytön vanhus on asetettu ansaan oppiensa julkituomisessa."

"Minä olen jo puoli vuotta mielessäni pitänyt häntä alkoholiverosekoilun takuumiehenä!"

"...alan ammattilaiset ennustivat suoralta kädeltä tässä lotrausasiassa ainakin 500 varmaa uutta kuolemaa vuosittain, mutta nämä edellä nimeltä mainitut neropatit haluavat ensin tutkia asian ja varmistua, että ennustukset olivat oikeita!"

Viinaa kansalle!
 Kuva: Pertti Manninen.

Torstaina 29.04.2004. Juhlaa ennen, sen keskellä ja jälkeenkin on syytä muistaa: "Meillä on nyt maa, jossa hallitus on edistänyt ja erittäin lämpimästi kannustanut alkoholin nauttimista." Professori Jeja-Pekka Roos. "Meillä on vastuuton alkoholipolitiikka, käyttö lisääntyy. On odotettavissa lisää lasten huostaanottoja."  Sosiaalityöntekijä, nainen, jonka nimi vilahti tajunnasta. Tv1:n A-studio keskiviikkona. 21.04.2004. Sanomanetti torstaina 29.04.2004. 


Viinaa kansalle!
 Kuva: Pertti Manninen.

Tässä kiistelty kirjoitus!

Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. (Pääuutissivulla keskellä,  5/7 palstaa, josta kuva  2 palstaa.)

Brunila: Työttömyyden hoitoon mallia Tanskasta.

VM:n ylijohtaja vaatii "isoa palkkamalttia" syksyn tuloneuvotteluihin.

Hanna Miettinen
Helsingin Sanomat

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunila uskoo, että Suomen työllisyyteen saataisiin vauhtia, jos työvoimakoulutusta rukattaisiin Tanskan esimerkkiä seuraten. Tanskassa työllisyys parani, kun työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan välinen kytkös poistettiin. Työttömyysturvaa ei voinut enää uudistaa vain menemällä koulutukseen. Sen sijaan työvoimakoulutusta alettiin toden teolla suunnitella työnantajien tarpeiden mukaan.

Tanskan-malliin kuului myös irtisanomiskynnyksen madaltaminen, mutta siihen Brunilan mukaan ei ole tarvetta Suomessa.

Keskeistä työllisyyden kannalta on myös syksyn tuloneuvottelujen tulos. Brunila perää neuvottelijoilta "isoa palkkamalttia".

Holmin ja Vihriälän pienipalkkaisen työn tukimallia Brunila pitää ongelmallisena.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen sen sijaan on hänen mielestään harkinnanvarainen keino.

Kuvateksti: Anne Brunila pitää Holmin ja Vihriälän mallia monin tavoin ongelmallisena.

KOTIMAA A7

Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. (Kotimaa sivulla  A7 ylhäällä 7/8 palstaa, josta kuva 3  palstaa.)

Brunila perää palkkamalttia ja työttömille parempaa työvoimakoulutusta

Työttömien koulutukseen kannattaisi hakea mallia Tanskasta.
Holmin ja Vihriälän mallia VM:n ylijohtaja pitääongelmallisena.

Hanna Miettinen
Helsingin Sanomat

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Anne Brunila suosittelee työttömyyden peittoamiseksi erittäin maltillista tuloratkaisua. lisää veronalennuksia ja parempaa työvoimakoulutusta.

Keskusta on ajanut ponnekkaasti pienipalkkaisten alojen tueksi niin sanottua Holmin ja Vihriälän mallia, jossa työllisyyttä parannettaisiin pienipalkkaisten työnantajamaksuja alentamalla.

"Voidaan kysyä, kuinka paljon työpaikkoja olisi hävinnyt ilman veronkevennyksiä"

Brunilan mukaan se olisi ongelmallista monesta syystä. Palkkaerot ovat Suomessa niin pienet, että tukimuoto pitäisi toimiakseen ulottaa hyvin laajaan joukkoon. Siksi se tulisi liian kalliiksi.

"Se voisi myös kannustaa työnantajia ja yrityksiä pilkkomaan töitä osa-aikaisiin ja lyhyempiin töihin, jolloin palkka olisi matalampi. Työnantaja voisi ottaa edun ilman, että työpaikkojen määrä tai toimeentulo paranevat", Brunila sanoo.

"Eihän kukaan halua sellaista mallia, että ihmiset kävisivät töissä ja saisivat niin vähän palkkaa, että sillä ei elä."

Kotitaloustyön verovähennys sen sijaan on Brunilan mukaan ollut yksi parhaiten työllistävistä tukimuodoista. Sen laajentamista hän pitää harkinnan arvoisena.

Työpaikat ovat nykyisen hallituksen aikana vähentyneet erityisesti teollisuudessa, mikä on antanut arvostelijoille tilaisuuden kyseenalaistaa veronalennusten jatkamisen mielekkyyden.

"Voidaan kysyä, kuinka paljon työpaikkoja olisi hävinnyt ilman näitä veronkevennyksiä. Kotimarkkinoilla ja palvelualoilla on syntynyt uusia työpaikkoja. Olen vakuuttunut siitä, että veronkevennyksillä on ollut siihen merkittävä vaikutus", Brunila sanoo.

Syksyn tuloratkaisuissa tarvitaan Brunilan mukaan "isoa palkkamalttia", jotta yritysten työllistämismahdollisuudet olisivat paremmat. Vastalahjaksi palkansaajien ostovoimaa voidaan parantaa tuloveroalennuksilla, kuten valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) on linjannut.

Brunila myöntää, että pelkillä veronalennuksilla ei työttömyysongelmaa saada hoidettua - "ei todellakaan!"

Hän olisi valmis remontoimaan työvoimakoulutuksen uuteen uskoon. Mallia voisi ottaa Tanskasta, missä on yksi Euroopan alhaisimmista työttömyysasteista.

Maan työllisyys parani nopeasti, kun poistettiin työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan välinen kytkös, joka Suomen järjestelmään kuuluu.

Ennen koulutukseen mentiin vain työttömyysturvan uudistamisen takia. Nyt se vastaa paremmin työelämän tarpeita ja auttaa myös työllistymään.

"Tanskassa koulutetaan työllistymistä varten, eikä sitä varten, että ihminen pyörii työttömyysturvajärjestelmässä", Brunila selventää.

Tähän olisi hänen mielestään pyrittävä myös Suomessa. Työvoimakoulutusta pitäisi suunnitella tiiviimmin elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä ja TE-keskusten kanssa kunkin alueen tarpeita ajatellen.

Tanskassa työntekijät vaihtavat työpaikkaa vilkkaimmin Euroopassa. Irtisanomissuoja on alhaalla - mutta niin on myös yritysten työllistämiskynnys. Suomessa irtisanomissuojan alentamiseen ei Brunilan mielestä ole tarvetta. Koulutuksen ja työttömyysturvan välisen kytköksen poistaminen olisi keskeisintä.

"Tanskassa koulutetaan työllistymistä varten eikä sitä varten, että ihminen pyörii järjestelmässä"

Brunila siirtyi kesällä johtamaan Suomi maailmantaloudessa -ohjausryhmää eli niin sanottua globalisaatiotyöryhmää, kun tehtävässä toiminut Olli Rehn (kesk) valittiin Suomen EU-komissaariksi.

Ryhmän kesäkuussa julkistetussa väliraportissa esitettiin tuloveroalennuksia kautta linjan, ja lisäksi ylintä marginaaliveroastetta suositeltiin laskettavaksi korkeintaan 50:een.

"Osaamista syntyy liian vähän, jos verotus on kireä"

Esitys herätti arvostelua erityisesti Sdp:n piirissä. Epäiltiin jopa, että ryhmän tavoitteena on ajaa läpi jotakin laajempaa julkisten menojen leikkausohjelmaa.

"Emme me leikkauslistoilla mitään kilpailukykyä saa. Sellaisista ei ole keskusteltu kertaakaan", Brunila ojentaa epäilijöitä.

Hyvätuloisten veronalennukset ovat hänen mielestään perusteltuja siksi, että hyvää koulutusta ei jätettäisi hankkimatta ainakaan kovan verotuksen takia.

"Emme voi ajatella, että olisimme korkean elintason maa ilman, että teemme hyvän palkkatason töitä. Osaamista syntyy liian vähän, jos verotus on kireä", Brunila sanoo.

Globalisaatiotyöryhmän tavoitteena on kouluttaa suomalaisten osaamista ja edistää kilpailua.

Ulkomaisten ja suomalaisten yritysten investointeja halutaan Suomeen lisää, samoin hyvin koulutettua ulkomaista työvoimaa.

"Jos emme osaa nyt käyttää tätä etsikkoaikaa hyväksemme, näköpiirissä on hidas talouden kasvu. Sillä emme tätä hyvinvointivaltiota rahoita", Brunila varoittaa.

Kuvateksti: Työvoimakoulutuksen ja työttömyysturvan kytköksen poistaminen parantaisi työllisyyttä, arvioi VM:n ylijohtaja Anne Brunila.

VIIKON AVAAJA Säästöjen vaatija

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, kauppatieteen tohtori Anne Brunila, 46, tunnetaan tiukkana julkisten menojen säästöjen vaatijana. "Väestö ikääntyy", lienee yleisimpiä Brunilan suusta kuuluja lauseita.

Hänen mukaansa kuntien palveluita on tehostettava. Niitä ei pystytä rahoittamaan, eikä osaavaa työvoimaakaan riitä, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.

Brunilaa kuvaillaan määrätietoiseksi luonteeksi, joka sai VM:n virkamiehiin vauhtia tultuaan taloon pari vuotta sitten. Sitä ennen hän toimi Suomen pankissa eri tehtävissä vuodesta 1992 lukuun ottamatta kahta vuotta, jotka hän oli EU-komission talous- ja rahoitusasioiden pääosaston neuvonantajana.

Välittömän virkanaisen sanotaan nousseen komission vuosinaan yhdeksi Euroopan talousfoorumien tunnetuimmaksi suomalaiseksi.

Brunila on naimisissa Jyväskylän entisen kaupunginjohtajan Pekka Kettusen (sd) kanssa. Hänellä on aikuinen kehitysvammainen poika. Buddhalaisuudesta arvojaan ammentava Brunila nimeää suurimmaksi esikuvakseen Tiibetin hengellisen johtajan Dalai Laman.

Hanna Miettinen

Helsingin Sanomat maanantaina 9. elokuuta 2004. (Kotimaa sivulla  A7 ylhäällä 7/8 palstaa, josta kuva 3  palstaa.)

Julkaistu toissapäivänä tiistaina 10.08.2004 nettisanomissa.