Man with a Cut-Out Shadow

Sanomanetti

Man with a Cut-Out Shadow

Sanomanetti

Man with a Cut-Out Shadow

Sanomanetti

Sanomanetti torstaina 10.04.2003.

Sailaan kaunis maailma ei houkuta opiskelijoita. "Tällä hetkellä teen elääkseni siivoustöitä. Moni opiskelija joutuu jo nyt opintojensa ohessa käymään töissä, ettei tarvitsisi ottaa lainaa. Tilanne pahenisi, jos pitäisi kokonaan elää lainarahalla.

Ei kyllä yhtään kiinnosta ruveta opiskelemaan velaksi, kun ei ole mitään takeita siitä, että pääsee töihin maksamaan lainoja pois." Ylioppilas Kiira Käkönen. KANSAN UUTISET tiistaina 8. huhtikuuta 2003. Jarkko Mänttäri.

Kuvateksti: Velaksi opiskeleminen ei innosta jyväskyläläisiä opiskelijoita, jotka maanantaina osoittivat mieltään Sailaksen työryhmän esityksiä vastaan. "Lopettakaa sivistyksen sortaminen." "Sailas on sairas."
http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm

Sanomanetti torstaina 10.04.2003.
   
Laukaa-Konnevesi. Torstai 10.04.2003. Toimittajalta. Tuomas Pynnönen. Pehkonen ja aamukahvi. Suomen valtion hyvinvointi on taas takaisin raiteillaan, jos valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmän kokonaisvaltainen virkamiesjargon uppoaa päättäjiin.

Valtiosihteeri kumppaneineen kirjaili Suomen oikeistolaisimman manifestin, joka pistää työttömät takaisin duuniin ja opiskelijat kirjojen pariin. ...

Parhaimman henkisen keskustelun kävin aamukahvilla Sailaksen kumppanin professori Jaakko Pehkosen kanssa, joka vastaili opiskelijoiden kysymyksiin Jyväskylässä maanantaina.

Pehkonen totesi opintotuen muuttamisesta velaksi, että "opiskelu on valinta. Onko joku pakottanut teidät tänne?" Vastasin samantien, että kyllä professori Pehkonen, te ryhminenne olette pakottaneet.

Professori Pehkonen ei taida ymmärtää sitä tosiseikkaa, että opiskelu on periaatteessa vapaus, mutta käytännössä pakko. Itsensä kouluttamatta jättäneellä nuorella on tasan kaksi tietä: alkaa taiteilijaksi, vaikka humanismia ei arvosteta tippaakaan tai jäädä työttömäksi, vaikka Pehkonen kumppaneineen pistää ristitulta nivusiin. ... Laukaa-Konnevesi. Torstai 10.04.2003. Toimittajalta. Tuomas Pynnönen.
http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm

Sanomanetti torstaina 10.04.2003:

Suur-Jyväskylän lehti keskiviikkona 09.04.2003. "Ei köyhien kyykytysraportti". Raimo Sailaksen työryhmän jäsen professori Jaakko Pehkonen rauhoittelee työllisyysraporttikohua.
http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm

Paria viikkoa myöhemmin. Osa lehdistä mm. SanomaWSOY:n julkaisemat Ilta-Sanomat  ja Helsingin Sanomat kirjoittivat mielenosoituksesta joko mainiten tai ei sitten mitään.

Sanomanetti torstaina 24.04.2003. Paths of Glory:

Opiskelijoiden Karpelalle luovuttaman adressin vähättely Helsingin Sanomissa (ei mitään) ja Ilta-Sanomissa (yhdellä palstalla)..

Helsingin Sanomat 23.04.2003.
Karpelalle opiskelijoiden adressi. Ilta-Sanomat 23.04.2003.
Iltalehdessä koko sivulla kuvan kanssa: Ei lainaa vaan tukea ministeri Karpela. Iltalehti 23.04.2003.
Kuitenkin samana päivänä Helsingin Sanomissa: Opiskelijoita ei kannata pitää nälkärajalla. Eläköön opiskelija! Helsingin Sanomat 23.04.2003. Kulttuuri. Keskellä viikkoa. Eero Hämeenniemi.

Vertaa! "Opiskelu on valinta, onko joku pakottanut teidät tänne?" Sailaksen työryhmän jäsen professori Jaakko Pehkonen.

Karpelalle opiskelijoiden adressi. Opiskelijat luovuttivat eilen massiivisen adressin valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyysraportin opintotukiesityksiä vastaan eduskunnan portailla. maaliskuun viimeisenä päivänä julkistettu Sailaksen raportti oli piaastuttanut opiskelijat niin pahasti, että adressiin oli ehditty kerätä 79 000 nimeä.. Ilta-Sanomat 23.04.2003.

79 000 nimeä opiskelijoiden adressissa. Ei lainaa vaan tukea, ministeri Karpela! Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk) vastaanotti eilen eduskunnan portailla opiskelijoiden adressin, joka oli suunnattu vastustamaan valtiosihteeri Raimo Sailaksen ehdotusta muuttaa opintotuki opintolainaksi... Iltalehti 23.04.2003.
 http://www.sanomanetti.fi/2003/04/24/sailaskarpelaadressi.htm

Sanomanetti torstaina 24.04.2003. Paths of Glory.
 
Helsingin Sanomat. Kulttuuri 23.04.2003. Keskellä viikkoa. Eero Hämeenniemi. Eläköön opiskelija! ... Voin kokemuksesta vakuuttaa, ettei opiskelijoiden pitäminen nälkärajalla millään tavalla edistä heidän henkistä tai älyllistä kasvuaan. ...

Opiskelu on tehokkain mahdollinen tapa edistää maamme kilpailukykyä ja sitä kautta työllisyyttä. Koulutettu väestö luo yhteiskuntaan dynamiikkaa, jollaista mitkään suurituloisten veronalennukset eivät voisi saada aikaan.

Ihminen ei kuitenkaan opiskele vain talouselämää varten: Sivistys on itseisarvo. Erityisesti pienellä kielialueella on määrätietoisesti pidettävä yllä laajaspektristä humanistista sivistystä. ...

Huhtikuun alussa maailman lehtien etusivulle ilmestyi nuori amerikkalainen nainen, Jessica Lynch. Haavoittunut sotamies Lynch oli vapautettu irakilaisten sotavankeudesta Yhdysvaltain erikoisjoukkojen iskulla. Köyhän farmarin 19-vuotias tytär oli lähtenyt sotaan rahoittaakseen opintonsa peruskoulun opettajaksi. Niin suuressa maailmassa.

Millaisia vaihtoehtoja me suomalaiset haluamme tarjota lahjakkaille, varattomille nuorillemme?  Helsingin Sanomat. Kulttuuri 23.04.2003. Keskellä viikkoa. Eero Hämeenniemi. Eläköön opiskelija!
http://www.sanomanetti.fi/2003/04/10/sailas.htm

Sanomanetti torstaina 24.04.2003. Paths of Glory.

"Sivistys on itseisarvo." Eero Hämeenniemi.
http://www.sanomanetti.fi/2003/04/24/sailashameenniemi.htm

Sanomanetti torstaina 24.04.2003. Paths of Glory.
 
"Häpeä, Raimo" Valtiosihteeri Raimo Sailas, ojasta allikkoon joutuisi moni varattoman kodin opiskelija parannusehdotuksellanne opintorahan poistamisesta. Ei taloudellinen ahdinko opintoja jouduta. Näinkö koulutusyhteiskuntaa ryhdytään ajamaan alas? Eipä sytytä. Lukijan postia julkkiksille. 7 päivää. 10.04.2003.
http://www.sanomanetti.fi/2003/04/24/sailashapea.htm

Seuraavan vuoden 2004 heinäkuussa Ilta-Sanomat julkaisi asianosainen opiskelija  Suvi Hautasen mielipiteen, jossa taas kerran opiskelija oli suivaantunut hallituksen petokseen. Matti Vanhasen hallitus ei ollut parantanut opiskelijan asemaa, jotain helyjä ja paljon sananselitystä kyllä pörisi myös ministeri Tanja Karpelan suusta, joka aivan pokkana väitti opintolainan olevan opintorahaan verrattavissa olevaa tukea. Ministerit kinasivat keskenään. Jne. Kinailusta menee kyllä vuodet sekaisin. Mutta siis heinäkuussa 2004.

sanomanetti.fi -  torstaina 15.07.2004.

Muut lehdet. Ilta-Sanomat maanantaina 05.07.2004. Lukijat. Hallitus petti opiskelijat. Ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Oskari Nokso-Koivisto totesi mielipidekirjoituksessaan (IS 22.6.), että opiskelijoiden huono toimeentulo ajaa opiskelijoita prostituutioon Lapissa.

On totta, että opintotuki ei riitä kattamaan edes elämisestä aiheutuvia vähimmäiskustannuksia, mutta on kärjistettyä väittää, että se suoranaisesti pakottaisi hankkimaan tuloja itseään myymällä. Osa-aikaisia töitä on kyllä tarjolla opiskelijoille ja monet elättävät itsensä opiskelun ohessa erilaisista pätkätöistä saaduilla lisäansioilla.

Suomen opintotukijärjestelmä on lähtökohdiltaan hyvin toimiva. Malli on samanlainen kuin se, mitä Tanskassa sovelletaan. Ainoana erona on, että tukitaso Tanskassa riittää elämiseen. Suomen nykyinen opintotukimalli on peräisin vuodelta 1992, jonka jälkeen opintorahaan eikä asumislisään ole tehty korotuksia. Vuonna 1995 opintorahaa jopa leikattiin.

Oli pöyristyttävää kuulla, että opintotuesta vastaavan kulttuuriministeri Tanja Karpelan mielestä nykyhallitus on opiskelijan paras ystävä. Hallitusohjelmassa kyllä luvataan kohentaa opiskelijoiden asemaa, mutta edes kaavailtua asumislisän vuokrakaton korotusta ei ole haluttu ajaa läpi punamultahallituksessa.Todellisuudessa keskustan ja demareiden hallitus onkin osoittautunut opiskelijoiden pahimmaksi viholliseksi. Suvi Hautanen. fil. yo Helsinki.

Kuvateksti: Kirjoittajan mielestä hallitus ei ole lunastanut lupauksiaan opiskelijoiden tukitason korottamiseksi. Muut lehdet. Ilta-Sanomat maanantaina 05.07.2004. Lukijat.
http://www.sanomanetti.fi/2004/07/15/hallituspettiopiskelijat.htm

Vuotta myöhemmin syksyllä 2005 Nettisanomissa oli laajat selostukset ministerien keskenään kinaamisista.. Tähän kuitenkin aiheeseen liittyvä Helsingin Sanomien linjanmuutokseen vaikuttanut vahva mielipide. Aatos Erkkoa lopulta tarvittiin, jotta lehti rupesi muuttamaan linjaansa. Voi olla, että kilpailun kovenemisellakin oli osuutensa.

sanomanetti.fi kuvia ja pääkirjoitus keskiviikkona 7. syyskuuta 2005

Uusi Jukebox ja sen ensimmäiset käyttäjät. Kuvat 07.09.2005 klo 13:n molemmin puolin. Cafe Laukaa. Uusi Jukebox tuotiin sisään. Vinyylikone on juuri viety pois. Asennus on käynnissä, mutta innokkaimmat soittajat vetävät välistä ja asentajat antavat tyttöjen valita mielimusiikkiaan.

Luen Iltalehteä kahvia siemaillen. Aatos Erkkokin on päässyt pääkirjoitussivun meilin kohteeksi suositeltuaan Tarja Halosen uudelleenvalintaa ja joku kirjoittaa nuorisotyöttömyydestä mielipidepalstalla.

Erkko vaati lehtiä kirjoittamaan arjen huolista eilen tai toissapäivänä Helsingin Sanomissaan. Saman päivän lehdessä oli lukijan kirjoitus, jossa ihmeteltiin lukion kirjojen jatkuvaa vaihtumista. Kalliiksi käy kukkarolle.

Siinä ohjetta SanomaWSOY:n omistajalle arjen murheista ja elokuvalippukin on liian kallis nuorten ja köyhien kukkarolle. Taas ohjetta SanomaWSOY:lle, joka omistaa Rautakirjan, joka omistaa Finnkinon.

Tämän kirjoitin vasta illalla, päivällä keskityin auringonpaisteessa muihin asioihin. "Hetki elämästä eräänä kauniina päivänä". Pääkirjoitus keskiviikkona 7.syyskuuta 2005 Pertti Manninen. Lue myös! Elokuvalipulla kohtuuton hinta. 2005/03/10/elokuvalippu.htm
http://www.sanomanetti.fi/2005/09/07/jukebox.htm

Torstaina 29. syyskuuta 2005.

Vanhemmat lukiokirjabisneksen armoilla. Helsingin Sanomat. Mielipide tiistaina 06.09.2005.
http://www.sanomanetti.fi/2005/09/29/etusivu.htm

Vuotta myöhemmin yhä edelleen opintorahaa ei koroteta, ministeri Eero Heinäluoma ei tunne sen määrää ja Tanja Saarelan mies uhkaili Imagessa antaa Heinäluomalle turpiin ja pyysi anteeksi ja opintorahaa ei koroteta. Hallitukset vaihtuvat, ministerit vaihtuvat ja ministerin nimikin vaihtuu, mutta opintorahaa ei koroteta, opiskelijan opintososiaalinen asema ei parane. Todellisuudessa se on jopa huonontunut, kun elinkustannukset ovat kallistuneet.

Vuoden 2006 tapahtumien lähtölinkki on nimeltään "Opintotuki". Sieltä löytyy mm. kirjoitukset Opintotuen määrä? HMMM. Eero Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa kuussa, Julkinen sekoilu. Näin Heinäluoma sanoi, Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? (Joanna Palmén), Aivan maksimissaan, Herra ministeri (Elina Kervinen), Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta, Pari piirua jäärän suuntaan, Opintotukikiistelyä vuosi sitten! Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?, Kuka muistaisi opiskelijoita? (Jarkko Seppälä), Suomen perustuslaki pilkattavana ja 2006  "Opiskelijat vastustivat budjettia performanssilla. Opintotuki.
http://www.sanomanetti.fi/2006/10/09/etusivu.html#opintotuen

Ruotsin vaaliohjelmia katsellut pääsi siihen käsitykseen, että Ruotsissa silloisen pääministeri Göran Perssonin lausuman mukaan opintolainaa täytyy maksaa takaisin opintojen päätyttyä maksuaikataululla, joka on 1 (yksi) prosentti ansiotulosta. Asiasta jäi sellainen mielikuva, että jos työllistyminen ei joatain syystä onnistu, niin takaisinmaksuvelvollisuutta ei ole.

Edellä olevissa suomalaisten opiskelijoiden kirjoituksissa on juuri suurin huoli siinä, jos ei töitä saakaan, niin velka jää elinikäiseksi ristiksi. Ei luulisi rikkaassa Suomessa olevan mahdotonta samanlainen järjestely. Kyllä valtion pienet tappiot korvautuisivat monikertaisesti sillä, että kaikilla, siis myös köyhemmillä, olisi todellinen mahdollisuus keskittyä opintoihin ja antaa panoksensa maansa kehittymiselle..

Tähän loppuun nyt se luvattu kirjoitus, jossa Helsingin Sanomat on kääntänyt takkinsa. Kirjoituksesta löytyy jopa lause: "Opiskelijajärjestöt eivät suinkaan ahneuksissaan vaadi opintorahan nopeaa korottamista. Se on jäänyt 1990-luvun alkuvuosien tasolle ja menettänyt ostoarvostaan ainakin 15 prosenttia."

Kirjoitus ilmaisee ymmärrystä ja kertoo osoitteen, joka on jättänyt  härskisti lupauksensa lunastamatta. Ehkä tämä opiskelijoiden vuoden 2006 viimeinen mielenosoitus näkyi sinne lasitalon ikkunaan!

Pääkirjoitus Sanomanetti. Tiistai 2006-11-14. Pertti Manninen.

Liite:

Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Opiskelijoiden tukeminen jäi seuraavalle hallitukselle. Maanantai 2006-11-13.

Lista pestinsä loppusuoralla olevan hallituksen saavutuksista opiskelijoiden aseman parantamiseksi jää kovin lyhyeksi. Näin siitä huolimatta, että hallitusohjelmassa luvattiin kohentaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa, jotta täyspäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu olisi mahdollista ja opiskeluajat lyhenisivät.

Hallituksen hyväksymässä kehittämisohjelmassa luvattiin kohentaa opintotukea niin, että se takaisi päätoimisen opiskelun ajaksi toimeentulon. Ohjelmassa kerrottiin , että opintotukimallia kehittämällä voidaan edistää ammatillisiin opintoihin hakeutumista ja vähentää opintojen keskeyttämistä. Lupaukset olivat hyviä ja kauniita, mutta rahojen myöntäminen niiden toteuttamiseksi unohtui,

Opintososiaalinen tukijärjestelmä on rakentunut pikkuhiljaa 1970 luvulta lähtien hyvin monimutkaiseksi tilkkutäkiksi. Varsinaisen opintorahan lisäksi se sisältää asumislisän, valtion takaaman opintolainan, ateriatukea, koulumatkakorvauksia ja rajoitetun ansaintaoikeuden opintorahaa menettämättä. Viime vuoden syksyllä tai sen jälkeen opintonsa aloittaneet ja tavoiteajassa valmistuvat saavat myös opintolainaansa anteeksi verovähennyksinä valmistumisen jälkeen.

Opintososiaalisten etujen maksimaalinen käyttö on jo sinänsä osoitus opiskelijan kyvystä hallita vaikeita asioita.

Opiskelijajärjestöt eivät suinkaan ahneuksissaan vaadi opintorahan nopeaa korottamista. Se on jäänyt 1990-luvun alkuvuosien tasolle ja menettänyt ostoarvostaan ainakin 15 prosenttia.

Yhtä ankeasti on käynyt sille tulorajalle, jonka opiskelijat saavat tienata menettämättä oikeuttaan opintorahaan. Sitäkään ei ole korotettu, vaikka palkat ovat nousseet. Tuloraja tulee vastaan nyt vähemmällä työllä.

Asumislisään on tehty muutamia parannuksia. Hyväksyttävän vuokran enimmäismäärää on korotettu. Samoin on nostettu sitä tulorajaa, jonka vanhemmat saavat ansaita, jotta nuori toisen asteen opiskelija olisi oikeutettu opintorahaan.

Kaikkein syvimpään kuoppaan kuitenkin ovat jääneet nuorimmat, kotoa jo pois muuttaneet lukiota tai ammatillista koulua käyvät opiskelijat. Heidän opintorahansa suuruus riippuu täysin vanhempien tuloista. Enimmillään se voi 17-vuotiaalla poissa kotoa asuvalla lukion tai ammattikoulun oppilaalla olla runsaat 84 euroa kuukaudessa.

Muualla kuin korkeakoulussa opiskeleva 18-19-vuotias nuori voi enimmillään saada vajaat 214 euroa kuukaudessa opintorahaa, jos vanhempien tulot eivät ylitä 31 400 euroa vuodessa. Kun vanhempien tulot ylittävät 47 000 euroa, loppuvat sekä opintoraha että asumislisä kokonaan.

Samanikäinen korkeakouluopiskelija saa 259 euroa kuukaudessa opintorahaa ja asumislisän täysimääräisenä riippumatta siitä, ansaitsevatko vanhemmat 15 000 vai 150 000 euroa vuodessa.

Seuraava hallitus ottaa toivottavasti tosissaan asiakseen opiskelijoiden aseman parantamisen - ja varaa siihen myös rahaa. Etenkin nuorimmat tarvitsevat lisää tukea, jos todella halutaan ohjata nuoria ammatillisiin kouluihin entistä enemmän ja tukea heitä myös valmistumaan sieltä. Nyt sosiaalitukea voi saada toiselta luukulta paljon enemmän tekemättä mitään.

Helsingin Sanomat. Pääkirjoitus. Opiskelijoiden tukeminen jäi seuraavalle hallitukselle. Maanantai 2006-11-13.

Liite. Lisäys muutamaa päivää myöhemmin, torstaina 2006-11-16, eli tutkittua tietoa siitä, mitä opiskelijat omienan kokemustensa kautta työllistymisestä opintojen jälkeen tiesivät ja aavistivat. Maan hallitukset ja härskit virkamiehet Raimo Sailaksen johdolla eivät välittäneet ottaa asioista selvää. Vai ilkeyksissäänkö he halusivat opiskelijoiden kurittamista ja kurjistamista. 

Tutkittua tietoa siitä, mitä opiskelijat omien kokemustensa  kautta työllistymisestä opintojen jälkeen tiesivät ja aavistivat:

YLE24 Torstai 2006-11-16.
Korkea koulutus ei takaa vakituista työpaikkaa
Korkeakouluista valmistuneet työskentelevät usein koulutusta vastaamattomissa ja määräaikaisissa töissä. Akavan ja akateemisten urapalveluja tarjoavan Aarresaari-verkoston tekemän tutkimuksen mukaan tutkimuksen mukaan vaikeinta koulutusta vastaavan työn saaminen oli taideteollisella, maatalous- ja metsätieteellisellä, humanistisella, yhteiskuntatieteellisellä, luonnontieteellisellä ja terveystieteiden koulutusalalla.

Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli vielä viisi vuotta valmistumisen jälkeen neljäsosa kyselyyn vastanneista. Vajaa kolmasosa oli ollut työttömänä valmistumisensa jälkeen, mutta useimmilla työttömyys oli kertaluonteista ja lyhytkestoista. Vähiten työttömyyttä oli lääketieteellisellä, hammaslääketieteellisellä, eläinlääketieteellisellä ja teknillistieteellisellä koulutusalalla.

Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2000 valmistuneiden työllisyystilannetta. Kyselyyn vastasi yhdeksästä yliopistosta valmistuneesta noin puolet eli 4 500 henkilöä. YLE24 Torstai 2006-11-16. 

Liite. Lisäys päivää myöhemmin, perjantaina 2006-11-17. Taloussanomissa kerrotaan tutkimuksen tekijöiden nimet ja haastatellaan  heistä toista.

Taloussanomat. Perjantai 2006-11-17.
Takaako yliopistokoulutus enää työpaikkaa?

" ... Tutkimukseen osallistui 14 yliopistoa ja sen ovat tehneet tutkimuskoordinaattori Päivi Korhonen ja tutkija Juha Sainio Turun yliopistosta.
Mistä suuret alakohtaiset erot johtuvat, tutkija Jauha Sainio Turun yliopistosta?
- Selkeää syytä tutkimus ei antanut, mutta ammattisuuntautuneilla aloilla valmistuneille työllistymispolku on selkeämpi ja sen takia he työllistyvät omiin ammatteihinsa paremmin.
Onko työllistymisessä aluekohtaisia eroja?
- Vastaajista 40 prosenttia on töissä Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla on töissä noin 10 prosenttia. Oikeus- ja yhteiskuntatieteilijöistä yli 50 prosenttia on töissä pääkaupunkiseudulla.
Mistä yliopistoista työllistyy hyvin?
- Tätä ei tarkasteluun otettu ollenkaan mukaan. Alueellisten työmarkkinoiden eroavaisuudet vaikuttavat niin paljon, että yliopistoja ei ole järkevää laittaa järjestykseen työllistymisen suhteen.
Takaako yliopistokoulutus työpaikan?
- Korkeakoulutus ei enää takaa suoraan työpaikkaa. Vastaajista vain kaksi prosenttia oli työttömänä viiden vuoden jälkeen. Työpaikka löytyy, mutta automaatti työpaikkaan koulutus ei enää ole."  Taloussanomat. Noteeraus. Takaako yliopistokoulutus enää työpaikkaa. Harri Pietarinen. Perjantai 2006-11-17.

Tähän lopuksi  joitakin havaintoja siitä miksi asiat ovat häin kurjasti jo vuosikymmene:

Vuonna 1999 Sanomanetti kirjoitti aikaisemmin mainitun Vertti Kiukaan kirjoituksen edessä ja jälkeen sloganin, johon näytti kiyeytyvän maan hallitusten leikkausfilosofia:  "Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin!  Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!". Eihän tätä paljon tarvitsisi muuttaa nykypäivään soveltuvaksi: "Te kaikki saatanan köyhät, ettekö te ymmärrä, että optiomiljönäärit ja pääomatuloja saavat ovat valtion erityisessä suojeluksessa, jotta he viihtyisivät tässä rakkaassa isänmaassamme."
 http://www.sanomanetti.fi/1999/08/12/netti1208.htm#kyh

Ja itsekkäitä pikkuperusteluja jotenkin: Vaikka meillä kaikilla päättäjillä ei niin kovin paljon pääomatuloja olekaan, mitä nyt Sdp:n valtiovarainministeri Eero Heinäluomalla ja Eduskunnan puhemies Paavo Lipposella, joka on ilmoittanut kotiuttavansa kepulikonstein ilmoittamatta jättäneensä osakkeet käyttöönsä vasta  luopumisen jälkeen. 

Sanomanetti kirjoitti 2. pääkirjoituksessaan Eurooppalainen Paavo Lipponen valtansa huipulla olevasta pääministeristä siteeraten pari lausetta Helsingin Saomissa julkaistusta syntymäpäiväonnittelusta. Onnittelemme. "Pääministeri ei ole aina äreä." näin: 

Sanomanetti torstaina 26. huhtikuuta 2001 

 "Mutta nyt pitää katsoa eteenpäin." ... " Hallituksella täytyy olla toimintakykyä - riippuen siitä miten suhdannetilanne kehittyy - tarvittaessa tukea kasvua ja työllisyyttä." (Helsingin Sanomat 2001-04-22).

Tällaisenkin lausuman saa lukea Helsingin Sanomien syntymäpäiväonnittelusta 60-vuotiaalle Paavo Lipposelle. Lehden omaksuman linjan mukaisesti "työttömyys"-sanaa ei kirveelläkään turhaan mainita. Tässäkin laajassa onnittelussa mitään ei kysytä tästä tabusta ja Lipponen kuittaa asian näin vaatimattomasti.

Paavo Lipposta kiinnostaa enemmän olla eurooppalainen kuin askarrella kotimaisten paskamaisuuksien parissa. Vasta historia tulee kertomaan, asettiko hän kykynsä ja kapasiteettinsa oikein.

Henkilökohtaisestesta hyvinvoinnistaan hän on huolehtinut. Aluksi hän pimitti temppuluonteisesti olevansa Nokia-miljonääri. Ilta-Sanomat huomasi kuitenkin asian. Siitä ei ole kirjoitettu, onko hän myynyt osakkeitaan kurssin ollessa korkealla. On vain kerrottu, että osakkeita on edelleen sama määrä kuin aikaisemmin. Henkilöhohtaisesta hyvinvoinnista huolehtiminen on tietenkin sallittu pääministerillekin, tiedon pimittäminen on sen sijaan kyseenalaisempaa.
http://www.sanomanetti.fi/2001/04/26/viikonkuvasarja010426.htm#paakirjoitus

Man with a Cut-Out Shadow

Sanomanetti

Man with a Cut-Out Shadow

Sanomanetti