Tältä sivulta on poistettu kaikki Vaasan hovioikeuden 23.4.2007 tuomiossa Nro 565 poistettaviksi määrätyt verkkoviestit.  Alkuperäinen sivu, jossa poistokohdat ovat näkyvissä, on arkistoitu osoitteeseen  http://www.12.fi/2004/10/07/penttisadeniemi.htm

Yksityinen kansalainen on tiedotusvälineiden armoilla. Niiden vastuu on siis suuri. Kuullessani selostusta maan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta minulle jäi se käsitys, että Euroopan ulkopuolellekin ollaan hyökkäämässä tai ainakin menemässä väliin tarvittaessa. Hätkähdin sitä helppoutta ja välinpitämättömyyttä joka uutisista hohkui, ainakin minulle. Vähän niin kuin läpihuutojuttuna!

Minulla ei ollut silloin aikaa paneutua asiaan sen paremmin, päätin kyllä ottaa selvää, mutta aika kuluu niin yksityisessä elämässä kuin julkisessakin ja helpolla hyvät aikeet jäävät resurssien puutteen vuoksi toteuttamatta.

Tämän viikon maanantaina minulla oli mahdollisuus kuunnella Sävelradiota, jota juontaa Hannu Taanila. Jutut ovat hauskasti esitettyjä vaikka pohjimmiltaan ne syleilevätkin koko maailmaa, ovat siis oikeastaan vakavia. Tällä kertaa mieleeni, tai ainakin alitajuntaani, jäi  buffi Tiedonantajassa julkaistusta jutusta, jonka oli kirjoittanut joku venäläinen ja jonka ajatus oli siinä, että Nato tarvitsee Suomea. Vanteen viimeinen osa Venäjää vastaan on vielä natottamatta, jotakin tällaista.

Tiistaina puuhastelin viimeisen kerran Jouni Backmanin kanssa ja keskiviikkona hankin Aftonbladetin,. Asuinpaikkakunnalleni lehti tulee päivän vanhana ja se täytyy erikseen tilata, mutta palvelu pelaa hyvin tässä R-kioskissa. Kiitokset vaan!  Aftonbladet on samantapainen kuin suomalaiset iltapäivälehdet. Ruotsissa tapahtuneet murhat ja muut kamaluudet selostetaan tarkasti monilla, monilla sivuilla. Kulttuuriosastossa on kaksi sivua, mutta jutut yleensä ovat rautaa, siis minulle sopivia. Tiistain Aftonbladetin pääkirjoitus ja myös muu sisältö käsitteli tietenkin Barsebäckin ydinvoimalan sulkemista, mutta pääkirjoitussivulla oli myös "lyhyt" pääkirjoitus, jossa pääministeri Göran Persson selventää YK-mandaatin välttämättömyyttä. Kirjoitus kuului näin:

Aftonbladet tisdag 5 oktober 2004. Ledare. FN-mandat såklart.
- Det ska finnas ett mandat från FN så att det här sker inom folkrättens ram, det är ohyggligt viktigt. Statsminister Göran Persson klargjorde i går i Rapport vilka begränsningar som finns för den svensk-finska insatsstyrka inom EU som länderna enats om. Det vore bra om statsministern informerade sin försvarsminister om att det är FN-mandat som gäller, så att Leni Björklund i fortsättningen slipper sväva på målet i denna "ohyggligt viktiga" fråga.
Aftonbladet tisdag 5 oktober 2004. Ledare. FN-mandat såklart.

Aftonbladet.

Nyt muistin Taanilan puheenvuoron ja hankin käsiini kyseisen Tiedonantajan numeron kirjastosta. Samalla luin uusinta lehteä ja sieltä tarttui juttu, jonka kopioiminen maksoi 20 senttiä. Jutun nimi oli: Hallitus vie Suomea "täysillä" euroarmeijaan. Turvallisuutta etsien valitsin tähän jutun alusta osan:

Tiedonantaja 1.10.2004. Hallitus vie Suomea "täysillä" euroarmeijaan. Yrjö Hakanen.
Selonteko vie kohti laittomia sotia.
"Hallituksen selonteossaan esittämästä Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintalinjan määritelmästä on pudotettu pois sotilaallinen liittoutumattomuus. Sen on korvannut osallistuminen Euroopan unionin sotilaalliseen toimintaan.
...
YK:n vai EU:n periaatteet?
Presidentti Tarja Halonen yhtyi viime viikolla YK:n yleiskokouksessa pääsihteeri Kofi Annanin esittämään tuomioon ilman YK:n mandaattia tapahtuvien sotatoimien laittomuudesta. Tämä linja ei näy kuitenkaan Matti Vanhasen hallituksen turvallisuusselonteossa, ei myöskään YK:n globalisaatioraportti, jota Halonen oli valmistelemassa.

Suomen perinteisesti korostamien YK:n periaatteiden sijasta selontekoa hallitsevat EU:lle joulukuussa hyväksytyn turvallisuusstrategian ja unionin perustuslakiesityksen linjanvedot, joihin myös Suomen hallitus on sitoutunut.

Selontekoon on kirjattu kaikki EU:n perustuslakiesityksen velvoitteet, vaikka perustuslakia ei ole vielä edes hyväksytty. Selonteon mukaan Suomi osallistuu täysimääräisesti EU:n nopean toiminnan taistelujoukkoihin, pysyvään rakenteelliseen sotilasyhteistyöhön, keskinäisiin turvatakuisiin ja EU:n varusteluyhteistyöhön, jonka tarkoituksena on vahvistaa unionia "globaalina" toimijana".

Armeijan varustelun painopiste on "vaativaan toimintaan kykenevien joukkojen" kehittämisessä. Tähän liittyy hallituksen ilmoitus rauhanturvalain "saattamisesta ajan tasalle". Nykyisen lain mukaan joukkoja voi lähettää vain sellaisiin rauhanturvaoperaatioihin, joilla on YK:n tai Ety-järjestön valtuutus. Perustuslakiesityksen mukaan EU on kuitenkin valmis ottamaan oikeuden tarvittaessa omiin käsiin ja toteuttamaan sotilaallisia interventioita ilman YK:n valtuutusta.

Kyse on periaatteessa yhtälailla laittomasta sodankäynnistä kuin USA:n johtama hyökkäys Irakiin. Tältä kannalta on ymmärrettävää, että selonteossa ei esitetä selvästi myöskään arviota USA:n sotapolitiikan laittomuudesta."
...
Kuvateksti: Palaako myös suomalaisia tulevaisuudessa sinkkiarkussa laittomista sodista? Entä miten sopii liittoutumattomuuteen Irakissa sotaa käyvän Nato-Puolan lentäjien koulutuksen aloittaminen Suomessa?

Tiedonantaja 1.10.2004. Hallitus vie Suomea "täysillä euroarmeijaan. Yrjö Hakanen.   (Sivu3, 4/5 palstaa kokonaan. kuva 3 palstaa. Kuvassa sotilaat kunniavartiossa sinkkiarkun sivuilla. Arkun päällä ja taustalla liehuva lippu näyttää Puolan kaksiväriseltä lipulta, tähtilippuja ne eivät ainakaan ole. Tekstin  lihavoinnit nettisanomien.) Tämä juttu kokonaan:
Tiedonantaja 1.10.2004. Hallitus vie Suomea "täysillä euroarmeijaan. Yrjö Hakanen.  

Ja tänään torstaina 07.10.2004 sitten suomensin Aftonbladetin lyhyen pääkirjoituksen, Ledare. FN-mandat såklart.
"Tottakai YK-mandaatti.
- YK:n mandaatti tarvitaan, jotta kaikki tapahtuu kansainvälisen oikeuden puitteissa, tämä on äärimmäisen tärkeää. Pääministeri Göran Persson selvensi eilen Raportti-ohjelmassa niitä rajoituksia, jotka sisältyvät ruotsalais-suomalaiseen suoritusvoimaan (nopean toiminnan joukkoihin) EU:ssa, joista maat ovat sopineet. Olisi hyvä jos pääministeri huolehtisi siitä, että hänen puolustusministerinsä tulisi myös informoiduksi siitä, että juuri YK-mandaatti on kysymyksessä. Näin Leni Björklund pääsisi jatkossa irti hapuilustaan kertoessaan tästä "äärimmäisen tärkeästä" kysymyksestä."
Aftonbladet tisdag 5 oktober 2004.
(Suomentanut Pertti Manninen pyrkien säilyttämään sisällön oikeellisuuden tuntematta sen kummemmin Ruotsissa vallinnutta keskustelua asian ympärillä.)

Lopuksi sitten yhteenveto edellisestä. Se kiteytyi seuraavaksi:
Turvallisuutta etsimässä.
Pääministeri Matti Vanhanen leikkii vakavilla asioilla. Ruotsin pääministeri Göran Persson teki selväksi, että tarvitaan YK:n mandaatti "nopean toiminnan joukkojen" operaatioihin. "FN-mandat såklart".  Aftonbladet tisdag 5 oktober 2004.

Turvallisuutta etsimässä.

Pääkirjoitus. Pertti Manninen, Sanomanetti. Torstaina 07.10.2004.

Sanomanetti torstaina 07.10.2004.

Linkit tulossa!

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

"...det finns scener som är så roliga i den här filmen att man nästan ramlar av stolen och ner pä golvet."

Dagens Nyheter söndag 26.09.2004.

Om musikplinkande och andra mer eller mindre manliga aktiviteteter. 

Vuoden 2004 limbo- palkinto?

"Syksyllä valmistuu lakiesitys, jossa opintolainan kuukausimäärää esitetään nostettavaksi 220 eurosta 300 euroon. Korkeakouluopintoihin myönnettävän opintotuen taso nousisi tällöin 80 euroa kuukaudessa."
Karpela vastaa Lindénille opintotuesta. 12.08.2004.