Velallinen kulkemassa riisuttuna pankin oven
ohi. Julkaistu ainakin 17.10.2002. Kuva: Pertti Manninen
"On myös moraalitonta, että
pankeille on annettu oikeus periä luottotappionsa kahteen kertaan,
ensin ne maksettiin veronmaksajilta puristetuin tukirahoin ja nyt niitä
yritetään periä konkurssiin ajettujen ihmisten pienistäkin
tuloista jo toiseen kertaan." Seppo Haavisto Äänekoski
Kokoelmasta
kirjoituksia sanomanetti.fi 17.10.2002. |
"Sanomia suojatyöpaikasta." |
"Kommentteja ...." |
Helsingin Sanomat. Janne Virkkunen
vastaava päätoimittaja, Reetta Meriläinen päätoimittaja
uutiset, Heleena Savela päätoimittaja, viikonlopputoimitus,
Mika Pettersson toimituspäällikkö uutiset, Kimmo
Pietinen toimituspäällikkö, uutiset, Pekka Kukkonen,
toimituspäällikkö, kehitys. Julkaisija Helsingin
Sanomat Oy.
|
sanomanetti.fi
ja Sanomanetti.fi. Pertti Manninen vastaava päätoimittaja. |
Helsingin
Sanomat torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus:
Velkasuhteen perusteisiin tulee puuttua varovaisesti.
(Kirjoitus kokonaisuudessaan.) |
Sanomanetti.fi
torstaina 20. tammikuuta 2005. Pääkirjoitus:
Kännissä
kirjoitettu. |
"Suomalaisten
mielissä on vielä synkkänä varjona se, miten lama
tuhosi kymmenientuhansien ihmisten elämän. Muistissa on,
miten pankit tuputtivat yrittäjille valuuttalainoja, ja kun sitten
yrittäjät kahden peräätäisen devalvaation
jälkeen kaatuivat velkoihinsa, samaiset pankit ottivat yritykset
ja omakotitalot haltuunsa. Muistissa on myös, miten tuhannet
ihmiset joutuivat maksamaan velkoja, joista he eivät edes ymmärtäneet
olevansa vastuussa." |
Kymmenistä
tuhansista velallisista ja tuhansista takaajista puhuminen on pilkkaamista.
Ainakin yksi nolla perään niin mittasuhteet olisivat oikeammat.
Maan suurimmalla päivälehdellä olisi resursseja selvittää
asia kunnolla. Eräs yksityiskohta on huonosti kerrottu
julkisuudessa:
Takaajat luulivat takaavansa vain sitä velkaa, johon nimensä
allekirjoittivat. Hokkus pokkus: Omavelkainen takaus tarkoittikin
kaikkia velallisen kaikkia velkoja, siis myöhemminkin otettuja,
joista takaajilla ei todella ollut mitään tietoa.
Näin
mummot ja vaarit lennätettiin pellolle omistamistaan asunnoista.
Suomi on täynnä tällaisia tragedioita, joista on armeliaasti
vaiettu. |
"Suomi
on tänään hyvin erilainen maa kuin oli se Suomi, joka
syöksyi lamaan. Ylivelkaantunut ihminen voi nyt päästä
velkajärjestelyyn ja yritys saneeraukseen, joiden jälkeen
velat on nollattu. Ulosottoaika on rajattu korkeintaan 20 vuoteen,
joten elinkäisessä velkavankeudessa ei suomalainen joudu
enää elämään. Pankeille on asetettu velvoite
kertoa ennen sopimusten allekirjoitusta velallisille ja takaajille
näiden vastuista. Silti laman kokemukset pelottavat yhä
monia ryhtymästä yrittäjiksi." |
Kaikki eivät
pääse velkajärjestelyyn ja viisi tai kymmenen vuotta
on aika pitkä aika velalliselle. Väärää
tietoa:
Velkavankeus on yksityishenkilöllä edelleen elinikäinen.
Ulosottoaika on eri asia kuin velka-aika. Velka ei vanhene.
Käytännössä
se kai poistuu kuitenkin realismista, kun velallinen kuolee? Ja eikö
20 vuotta vankeudessa ole aika elinikäistä? Ihminen ei voi
tehdä konkurssia niinkuin joku osakeyhtiö, jolloin velat
häipyvät kertaheitolla. Yrittäjäksi ryhtyvät
rohkeat, eivät suojatyöpaikan löytäneet erkkiliikaset.
raimosailakset, annebrunilat tai jotkut jannevirkkuset ja kumppanit. |
"Yritysten
suuri määrä ei ole itseisarvo, mutta monien asiantuntijoiden
mielestä Suomessa henkinen kynnys ryhtyä yrittäjäksi
on liian korkea. Siksi Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman
yksi tavoite on madaltaa tätä kynnystä Yhdeksi keinoksi
on mainittu konkurssimenettelyn nopeuttaminen ja kohtuullistaminen
konkurssiin joutuneen yrittäjän kannalta.
Oikeusministeriön
asettama työryhmä on nyt selvittänyt mahdollisuutta,
että konkurssiin ajautunut yrittäjä voisi kuitata kaikki
konkurssivelkansa realisoimalla konkurssihetken omaisuutensa.
Tällainen
käytäntö on eri muunnoksina käytössä
muun muassa Britanniassa, Irlannissa ja Yhdysvalloissa. On myös
esitetty, että kohtuuden nimessä yrittäjän koti
tulisi suojata ja siksi tulisi kieltää yrittäjän
oman asunnon käyttö lainojen panttina.
Tätäkin
työryhmä selvitti." |
Henkinen kynnys?
Mitä se on muuta kuin materialistinen? Jos on riski, että
kaikki menee ja sen jälkeen vaan kasvaa huimilla koroilla ja
loput kuittaantuu vasta kuollessa, niin henkistäkö se on?
Lääke tähän olisi tietenkin se, että vain
osakeyhtiöitä saisi perustaa, nehän pääsevät
veloistaan kertaheitolla tehdessään konkurssin. On kiva,
että työryhmä selvittää, mutta olisi myös
kiva, että jotakin konkreettista tehtäisiin, Ja olisi kiva,
että maan suurin sanomalehti ottaisi reilusti kantaa asioiden
puolesta, eikä vain tyytyisi piiloutumaan jonkun työryhmän
rähmäisen kannan taakse. |
Konkurssimenettelyn
kohtuullistaminen varmastikin madaltaisi yrittäjäksi ryhtymisen
kynnystä. Työryhmän tuli selvittää, onko
kuitenkin muita syitä pitäytyä nykyisessä käytännössä,
jossa konkurssiin ajautunut yrittäjä vastaa veloistaan tietyn
ajan konkurssin jälkeenkin. Työryhmän enemmistö
päätyi siihen, että konkurssimenettelyä ei tulisi
muuttaa esitetyllä tavalla. (HS 19.1) |
"Tietyn
ajan konkurssin jälkeenkin." Aika häveliäästi
sanottu, kun yrittäjä joutuu vastaamaan niistä hautaan
saakka! Tähän työryhmän enemmistö, pankkien
juoksupojat: ... Etsin eilispäivän HS:n käsiini ja
kuinka sattuikaan eihän niitä nimiä kehdattu kertoakaan!
Oli siellä kyllä lopussa eriävästä mielipiteestä
ihan ansiokkaasti: "Työryhmä jakautui
kahtia juuri velkojen kertaluonteisen maksamisen kohdalla.
Eriävän
mielipiteen jättäneet Suomen yrittäjien johtaja Rauno
Vanhanen ja kauppa- ja teollisuusministeriön neuvotteleva virkamies
Jorma Immonen uskovat, että velkojen kertaluonteisen kuittaamisen
myönteiset vaikutukset olisivat ylittäneet haitat.
"Kansalaisille
pitäisi antaa selkeä viesti siitä, ettei taloudellinen
epäonnistuminen johda elinikäiseen velkaantumiseen",
Rauno Vanhanen sanoi." (HS 19.01.2005 Oikeusministeriön
työryhmä ei kannata kuittaamista kerralla.) |
Työryhmän
enemmistö korosti yhteiskunta- ja maksumoraalin tärkeyttä.
Jos veloista voisi irrottautua vain konkurssihetkellä olevan
omaisuutensa realisoimalla, se johtaisi velallisten käyttäytymisen
muutoksiin ja velkojien suojan rapautumiseen.
Konkurssimenettelyn
keventämistä kannattavat arvioivat, että se vähentäisi
niin kutsuttua harmaata taloutta. Toisaalta se myös avaisi epärehellisille
yrittäjille lupaavat mahdollisuudet väärinkäytöksiin.
Samanlainen väärinkäytösten vaara liittyy myös
toiseen oikeusministeriössä työn alla olevaan selvitykseen,
jossa tutkitaan, voitaisiinko luototietojen julkisuutta rajoittaa. |
"... korosti yhteiskunta- ja maksumoraalin
tärkeyttä."
"...
käyttäytymisen
muutoksiin ..."
"... suojan rapautumiseen
..."
" ... luottotietojen julkisuutta rajoittaa ..."
(HS 20.01.2005)
|
Yksimielinen
työryhmä oli siitä, että asunnon panttausta ei
tulisi rajoittaa, koska se johtaisi työryhmän arvion mukaan
arvaamattomiin muutoksiin asuntorahoituksessa ja nostaisi luottojen
hintoja. |
Tulihan se
sieltä. Hetken kuvittelin, että kaikki eivät ole pankkien
juoksupoikia. Näin esittävät vain sellaiset, jotka
eivät suurin surminkaan uskaltaisi ryhtyä yrittäjiksi
ja panttaamaan perheensä asuntoa! |
Velkasuhde
on yhteiskunnassa keskeinen oikeussuhde eikä sen perusteita ole
syytä vakavalla tavalla horjuttaa. Laman ajoista on jo otettu
pitkiä askeleita velallisen suojan parantamiseksi, ja uusia askeleita
ollaan ottamassa. Velkasuhteen perusteita uudistettaessa tulee kuitenkin
edetä varovaisesti, sillä toimivan talouden edun mukaista
on sekin, että velkojan suoja on vakaalla pohjalla. |
Kenen joukoissa seisot? Vahvemman oikeus
jyllää. Kumpi on tärkeämpää "velkojan
suoja vakaalla pohjalla" vai velallisen suoja vakaalla pohjalla.
Jälkimmäisestä ei siis tarvitse välittää,
eikä välitetä.
Kosmetiikkaa hautaan saakka!
Pertti Manninen, 20.01.2005, Sanomanetti
|
Pääkirjoituksen
laatijan nimeä ei ole mainittu. |
Lue myös! Kirjoituksia
sanomanetti.fi 17.10.2002. |
|